Arvorakennuksen arkkitehdista kummallinen sekaannus – luultiin Wivi Lönnin luomukseksi

Joensuussa on kulkenut vuosikymmenet väärää tietoa yli 100-vuotiaan jugend-tyylisen kivitalon suunnittelijasta. Arkkitehti ei olekaan alansa pioneeri Wivi Lönn, vaan Otto F. Holm. Moiset lipsahdukset eivät ole harmittomia, vaan voivat vaikuttaa rakennuksen arvoon ja jopa purkutuomion perusteluihin.

ilmiöt
Arkkitehti Osmo Karttunen.
Janne Ahjopalo / Yle

Piparkakkutalona tunnettu vuonna 1915 valmistunut kaksikerroksinen rakennus erottuu muusta rakennuskannasta Joensuussa. Ennen rakennus oli keskellä puutaloja, mutta niiden purkamisen jälkeen välittömässä läheisyydessä on kerrostalorakentamista.

Talossa on toiminut muun muassa Oy Enso-Gutzeit Ab:n konttori, sanomalehti Karjalaisen asiakaspalvelu ja pankkiiriliike Alexandria. Yksi asukkaista on ollut viulutaiteilija Heimo Haitto.

Joensuulainen arkkitehti Osmo Karttunen tutustui jugend-tyyliseen Piparkakkutaloon Ylen pyynnöstä. Karttusen mielestä rakennus rikastaa Joensuun modernia ympäristöä ja antaa historiallista perspektiiviä kansallisromanttisella ulkoasullaan.

Nykyisinkin inventointien tarkkuudessa on kirjavuutta.

Marja-Leena Ikkala

Talo on arkkitehdin mukaan suunniteltu ja tehty "aika vapaamuotoisesti".

– Pientä rönsyilyä: kaarevia erkkeitä ja kaarevia päätyjä. Toisaalta vahvaa symmetriaa, mutta myös epäsymmetriaa. Ikkunamuodot vaihtelevat paljon, sanoo Karttunen kävellessään talon ympäri mittaillen sitä katseellaan.

Piparkakkutalon on suunnitellut arkkitehti Otto F. Holm, vaikka Joensuussa on vuosikymmeniä luultu sen olevan naisarkkitehtuurin pioneerin Wivi Lönnin käsialaa. Esimerkiksi Joensuun kaupungin kaavoituksen julkaisuissa on ollut merkintänä virheellisesti Wivi Lönn.

– Kun virhe on jonnekin kirjalliseen lähteeseen päässyt, sitä ei ole kukaan varmasti vaivautunut varmistamaan, arvioi Karttunen.

Joensuu 1987: kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet.
Ote kirjasta "Joensuu 1987: kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet", jonka on julkaissut yleiskaavatoimisto. Janne Ahjopalo / Yle

Nimekäs arkkitehtinimi voi estää purkamisen

Teoria erheeseen on. Lönn on suunnitellut Joensuun eteläisellä ruutukaavalla sijaitsevan Yhteiskoulun, joka edustaa samalla tavalla jugend-henkeä kuin Piparkakkutalokin.

Museovirastossa on huomattu, että "jokin virhe voi toistua jopa vuosikymmeniä".

– Rakennusinventointeja ovat aikaisemmin tehneet alan opiskelijat ja joissakin projekteissa esimerkiksi työllistetyt. Nykyisinkin inventointien tarkkuudessa on kirjavuutta, mikä voi johtua joko asiantuntemuksen puutteesta tai siitä, että inventointiin ei kaavoituksen yhteydessä varata riittävästi resursseja, kertoo intendentti Marja-Leena Ikkala, joka kuitenkin toteaa, että "tekeville aina sattuu". Sekaannus arkkitehdista voi tuntua harmittomalta erheeltä, mutta sitä se ei välttämättä ole, toteaa helsinkiläinen rakennustutkija Pekka Piiparinen. Piiparinen teki Joensuun keskustan osayleiskaavaa varten kulttuuri- ja rakennushistoriallisen selvityksen vuonna 2012. Piparkakkutaloon liittyvä nimivirhe on tiettävästi korjattu 2000-luvun alussa.

– Arkkitehteja arvotetaan. Vaatimattomienkin kohteiden arvo nousee, jos suunnittelijana on vaikka Alvar Aalto. Jos rakennusta kohtaan on purku-uhka, arkkitehdin nimellä saattaa olla säilyttämisen kannalta merkitystä, muistuttaa Piiparinen.