Suomessa jälleen varmoja naalihavaintoja – Koiranmuona auttaisi uhanalaisen lajin elvyttämisessä

Utsjoen ja Enontekiön tunturialueilla on kuluvan vuoden aikana tehty jälleen paljon naalihavaintoja. Suomen uhanalaista naalikantaa voitaisiin kuitenkin elvyttää vain lisäruokinnalla. Norjassa ja Ruotsissa naalia ruokitaan tavallisella kaupasta saatavalla koiranmuonalla.

luonto
Naali tarttui Metsähallituksen riistakameraan Paistunturissa Utsjoella. Meahcceráđđehusa fuođđokamera lea darvvehan govvii njála.
Naali tarttui Metsähallituksen riistakameraan Paistunturissa Utsjoella.Metsähallitus

Metsähallitus on tänä vuonna saanut parikymmentä varmaa naalihavaintoa Utsjoen ja Enontekiön tunturialueilta.

Naali on äärimmäisen uhanalainen eläin ja sitä pääsee näkemään vain harvoin Suomen luonnossa.

– Emme ole saaneet näin paljon havaintoja 20 vuoteen. Suomen tunturialueilla vaeltaa 5–10 naalia ja naalikanta on yhteinen Norjan ja Ruotsin kanssa. Ei voi sanoa, että kokonaan suomalaisia naaleja olisikaan olemassa. Naalit vaeltavat kolmen valtion alueella, kertoo Metsähalltuksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Naali seisoo lumessa.
Naali, eli napakettu.Corbis

Poikasia viimeksi 90-luvulla – Nyt pesissä asuttu pidempiä aikoja

Metsähallitus tarkistaa tiedossa olevat naalinpesät vuosittain. Viiimeksi naali on poikinut Suomen tuntureilla 1990-luvulla.

Vaikka tänäkään vuonna pesistä ei poikasia löydetty, ilahduttavaa oli se, että kahdessa pesässä oli asuttu pidempiä aikoja.

– Nyt ollaan toiveikkaampia kuin vielä pari vuotta sitten. Viime vuodet ovat olleet erityisen hyviä sopulivuosia ja se on vaikuttanut naalien pesintöjen onnistumiseen Ruotsissa ja Norjassa. Yksi suuri syy siihen miksi naalihavaintoja on tavallista enemmän on se, että Norjassa ja Ruotsissa ruokitaan naaleja tunturiin. Sitä on tehty siellä jo viisi vuotta, kertoo Tuomo Ollila Metsähalltuksesta.

Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila ottaa vastaan pesäilmoitukset.
Metsähalltuksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.Jarmo Honkanen / Yle

Vuonna 2015 syntyikin erityisen paljon naalin poikasia Norjan ja Ruotsin tuntureilla ja sen voi huomata nyt myös Suomen puolella.

– Lähin onnistunut pesintä on noin 20 kilometriä Kilpisjärveltä etelään. Eili eivät naalit kovin kaukana Suomen rajalta pesi, sanoo Tuomo Ollila.

Norjassa ja Ruotsissa naaleja ruokitaan koiranmuonalla

Myös Suomessa on kokeiltu naalien ruokintaa, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa kuin Norjassa ja Ruotsissa.

Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollilla kertoo, että he ovat rakentaneet Utsjoelle Paistunturin ja Kaldoaivin tuntureille naalien ruokinta-automaatteja. Automaattien luona on myös riistakameroita ja kuvissa on vilahdellut useampikin naali.

– Olemme kokeilleet ruokintaa kolmena talvena. Ruokinta-automaatteihin malli on haettu Norjasta ja Ruotsissa. Automaatti on rakennettu niin, että vain naali pääsee sen sisälle. Naalin vihollinen, kettu, ei mahdu sinne. Ruoka on ihan tavallista kaupasta ostettavaa koiranmuonaa, kertoo Tuomo Ollila.

Naali
Michael Haferkamp / GNU Free Documentation license, Version 1.2

Ollilan mielestä lisäruokintaa pitäisi lisätä Suomen tuntureilla.

– Jos me haluamme Suomen naalikantaa elvyttää, lisäruokintaa täytyy lisätä. On selvää, että Norjassa ja Ruotsissa naalikanta on noussut voimakkaan lisäruokinnan avulla. Jos ruokinta-automaatit sijoitetaan pesäkumpujen lähettyville, on suurempi todennäköisyys, että pesintä onnistuu, sanoo Tuomo Ollila.

Miksi naali ei pärjää?

On monia syitä miksi naali on äärimmäisen uhanalainen laji Suomessa. Suosittuna turkiseläimenä naali metsästettiin 1900-luvulla lähes sukupuuttoon.

Naali rauhoitettiin Suomessa vuonna 1940, mutta siitä huolimatta kanta ei ole toipunut.

Metsähalltuksen ylitarkastaja Tuomo Ollila kertoo, että myös kettujen lisääntyminen on syventänyt naalikannan ahdinkoa.

Kettu jäniksenkoipi suussa
Riistakamera Tuula Ledentsa

– Kettu ja naali kilpailevat pesäpaikoista ja ravinnosta. Myös talvet ovat lauhempia ja se edesauttaa kettuja pärjäämään yhä korkeammalla tunturissa. Tehostetulla ketunpyynnillä on pyritty saamaan kettuja vähemmäksi. Poikkeusluvilla on pyydetty viimeisen kymmenen vuoden ajan joka talvi 200–500 kettua ja se auttaa naalikannan elvyttämisessä, kertoo Tuomo Ollila.

Havaintoja otetaan ilolla vastaan

Eniten naalihavainnoista ilmoittavat mestässä liikkujat, kuten poromiehet, riekonpyytäjät ja vaeltajat.

– Jos ihmisillä on havaintoja naaleista, ilolla otetaan vastaan, sanoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.