Salakavala silmäsairaus huijaa jopa lääkäreitä: ”Puolet potilaista käyttää lääkkeitä ilman sairautta”

Tällä hetkellä noin 90 000 suomalaista käyttää lääkitystä silmähermoja vaurioittavaan glaukoomaan. Tauti on kuitenkin vaikea todentaa ja se saattaa jäädä helposti huomaamatta. Diagnosoinnin vaikeudesta kertoo myös se, että iso osa potilaista lääkitsee sairautta, jota heillä ei todellisuudessa ole.

taudit
Silmä lähikuvassa.
Tero Kyllönen / Yle

Glaukooma on ikääntymiseen liittyvä silmäsairaus, jossa liian korkea silmänpaine vaurioittaa hitaasti näköhermoa. Tämä voi tapahtua salakavalasti pitkällä aikavälillä aiheuttamatta potilaalle sen ihmeempiä tuntemuksia. Sairauden todentamiseen ei myöskään löydy yhtä selkeää yksittäistä keinoa tai testiä.

– Taudin löytäminen on kaiken kaikkiaan hyvin haasteellista. Kehittyneissä länsimaissa puolet sairastavista jää edelleen löytymättä ja kehitysmaissa puhutaan jopa noin 90 prosentista, sanoo silmätautiopin professori ja vastuualueen johtaja erikoislääkäri Anja Tuulonen Tampereen yliopistollisen sairaalan silmäkeskuksesta.

Suomessa lääkitystä glaukooman hoitoon käyttää tällä hetkellä noin 90 000 potilasta. Tuulosen mukaan tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että osa potilaista myös meillä on käyttänyt lääkkeitä pitkiäkin aikoja ilman, että heillä olisi todettu sairauden aiheuttamia vaurioita.

– Tällä hetkellä käytössä olevien testien tarkkuudessa on paljon parantamisen varaa. Tautidiagnooseja annetaan jopa enemmän sellaisille potilaille, joilla ei itse asiassa ole sairautta, kuin niille joilla se on. Karkeasti voi sanoa, että länsimaissa ja Suomessakin jopa puolet lääkitsee sairautta, jota heillä ei ole.

Puoli vuosisataa taudin varjossa

Valtaosalla potilaista glaukooma tuhoaa vuosien kuluessa näkökykyä näköhermon hermosäikeiden vaurioituessa ja voi osalla johtaa hiljalleen myös sokeutumiseen asti. Tuulosen mukaan väärä diagnoosi kroonisesta parantumattomasta sairaudesta ei ole hyvä juttu niin potilaan itsensä kuin kansantaloudenkaan kannalta.

– Kuvitellaan, että potilas elää 90-vuotiaksi ja hänelle annetaan aiheeton glaukoomadiagnoosi 45-vuotiaana. Hän käyttää lääkkeitä sen hoitoon koko loppuelämänsä ajan ja pelkää myös koko tämän ajan sokeutuvansa. Tämä on ihan yhtä dramaattista, että elää olemattoman sairauden varjossa kuin se, että tauti jää kokonaan huomaamatta.

Käytössä olevilla menetelmillä tautiepäilyjä löytyisi hurjan paljon

Anja Tuulonen

Yleensä molemmissa silmissä esiintyvä sairaus voi edetä eri tahtia, jolloin terveempi silmä kompensoi sairaamman puutteita. Tauti voikin olla edennyt jo pitkälle ennen kuin ihminen itse huomaa muutoksia näkökentässään.

Glaukoomaa hoidetaan laskemalla silmänpainetta. Hoidolla pystytään yleensä merkittävästi hidastamaan taudin etenemistä, mikäli lääkkeitä käytetään säntillisesti. Hoito ei kuitenkaan pysäytä sairauden etenemistä.

Haasteena lääkäreillä on löytää tauti ennen kuin se ehtii tehdä liikaa tuhoja. Suuret ikäryhmien seulonnat voisivat Tuulosen mukaan kuitenkin tuottaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Seulonnan suurin haaste on se, että käytössä olevilla menetelmillä tautiepäilyjä löytyisi hurjan paljon. Tämä puolestaan aiheuttaisi myös ison ryöpyn diagnooseja ja tautiepäilyjä, mikä tukkisi nopeasti koko hoitojärjestelmän. Ongelma on sama kaikkialla ja sen vuoksi systemaattisia seulontoja ei tehdä tällä hetkellä missään päin maailmaa.

Tuulosen mukaan ei myöskään ole pystytty todistamaan, että seulonnat olisivat taloudellisesti vaikuttavia. Niitä ei myöskään voida tehdä tarpeeksi tiheästi, jotta kaikkein aggressiivisimmat tautimuodot olisi mahdollisesti löydettävissä niiden avulla.

Sairastavien määrä kasvaa kovaa vauhtia

Glaukoomasta tiedetään paljon, mutta sen aiheuttajaa ei ole pystytty selvittämään. Tämä hidastaa osaltaan uusien hoitomenetelmien kehittämistä, vaikka työtä tämän eteen tehdään jatkuvasti monella eri saralla. Jos diagnosointiin ja hoitoon olisi parempia menetelmiä, ne olisivat jo käytössä, Tuulonen toteaa.

Glaukooma on muiden ikääntymiseen liittyvien silmäsairauksien tapaan kasvava ongelma Suomessa. Väestön vanhenemisen myötä sitä sairastavien määrä kasvaa päälle kahden prosentin vuosivauhtia.

On yhtä dramaattista elää olemattoman sairauden varjossa kuin se, että tauti jää huomaamatta.

Anja Tuulonen

Tuulosen mukaan onkin merkittävää, että myös Suomen väestöpohjasta saadaan hyvälaatuista tutkimusmateriaalia.

Vuonna 1966 alkanut Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma kerää tietoja yhteensä 12 000 henkilön koko elinkaaren ajalta. Tutkimushenkilöt seulotaan myös silmäsairauksien osalta, mikä antaa tärkeää tietoa glaukooman hoidosta.

– Nämä henkilöt ovat nyt hieman alle 50-vuotiaita ja puolet ryhmästä on jo seulottu silmäsairauksien osalta. Nyt katsotaan ajan kanssa, onko seulonnoista pitkällä aikajänteellä hyötyjä ja onko se kustannuksiltaan vaikuttavaa. Samalla nähdään, millä asioilla elämässä mahdollisesti on vaikutusta siihen, että iän mukana tulee erinäköisiä silmäsairauksia.