Joka kymmenes kärsii sosiaalisista peloista – Näin opit niistä eroon

Sydän tykyttää, kämmenet hikovat, posket punoittavat. Sinun pitäisi kysyä myyjältä neuvoa, mutta et uskalla. Kokouksessa sinun pitäisi sanoa mielipiteesi, mutta et pysty. Kärsit todennäköisesti sosiaalisten tilanteiden pelosta. Siitä voi kuitenkin opetella eroon.

terveys
Kesä.
Yle

Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen on yleisimpiä ahdistuneisuuden muotoja. Arviolta 10–15 prosenttia ihmisistä kärsii siitä ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Varsinainen diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden pelko on noin viidellä prosentilla suomalaisista.

Omia pelkojaan voi testata oheisen, Irti sosiaalisesta jännittämisestä -kirjan taulukon avulla.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Pelko arvostelluksi tulemisesta tai naurunalaiseksi joutumisesta voi rajoittaa elämää monella tavalla. Se heijastuu ihmissuhteisiin, opintoihin ja työhön, ja voi äärimmillään johtaa muista ihmisistä eristäytymiseen.

Pelosta voi oppia eroon: Ensin kioskilla käynti, sitten puhe puistossa

– Jos kärsii sosiaalisesta jännittämisestä tai pelosta, on kaikkein tärkein huomata, että silloin pitää systemaattisesti tehdä jotakin. Ei kannata ajatella, että jokin yksittäinen kikka auttaa, sanoo HYKS:n psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.

Stenberg on kollegoineen kirjoittanut jännittäjille omahoito-oppaan. Ensin on tärkeää tunnistaa omat ajatuksensa, jotka ylläpitävät sosiaalisia pelkoja. Sen jälkeen voi altistaa itsensä vähitellen erilaisille jännittäville tilanteille. Harjoitus voi alkaa vaikka kaupassa kauppiaan tervehtimisellä.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Tärkeintä olisi saada kokemus, että mitään pahaa ei tapahdu, vaan kaikki tulee menemään ihan hyvin.

Jan-Henry Stenberg, psykologi

– Jos kauheinta, mitä tiedän, olisi pitää julkinen puhe Esplanadin puistossa ja helpointa olisi käydä ostamassa kioskilta purukumia, niin valitaan jotakin siitä väliltä. Jos nolla on kiskalla käynti ja 100 on puistossa julkisen puheen pitäminen, niin 30 voisi olla vaikka mennä kyselemään kirjastosta jostakin teoksesta tietoja. Siitä aloitetaan ja kiivetään vähitellen ylöspäin.

Jokaisen täytyy itse miettiä, mitkä jännittävät asiat vaativat harjoittelua.

– Kaikkein tärkeintä olisi harjaantua peloille ja fyysisille tuntemuksille. Saada se kokemus, että mitään pahaa ei tapahdu, vaan kaikki tulee menemään ihan hyvin.

Lisää apua sosiaaliseen jännittämiseen
Omahoito-opas: Stenberg, Jan-Henry ym: Irti sosiaalisesta jännittämisestä, Kustannus Oy Duodecim 2016
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sosiaalisten pelkojen nettiterapia. Siihen pääsee osallistumaan lääkärin lähetteellä joka puolella Suomea. Lue lisää täältä (siirryt toiseen palveluun).