Sipilä syventäisi EU:n puolustusyhteistyötä

Pääministeri Juha Sipilän mukaan yhteistyötä on lisättävä muun muassa puolustusteollisuudessa sekä hybridiuhkiin varautumisessa. Suurlähettiläspäivillä Helsingissä puhunut Sipilä korosti myös, että unionin on jatkettava yhteistyötä Turkin kanssa.

Ulkomaat
Juha Sipilä
Yle

Pääministeri Juha Sipilän mukaan EU:ssa ei ole nyt aika viedä integraatiokehitystä usiin suuntiin, vaan on pidettävä huoli siitä, että aiemmin sovittuja asioita viedään eteenpäin.

Suurlähettiläspäivillä Helsingissä puhunut Sipilä totesi, että EU etsii nyt suuntaa. Hän luetteli Britannian kansanäänestyksen, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuen, maahanmuuton, talouden ongelmat sekä Euroopan suhetellisesti heikentyneen aseman maailmassa.

Hän myös korosti, että kansalaisten luottamus unioniin on palautettava.

Hänen mukaansa kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. Siksi on keskityttävä olennaiseen eli suuriin talouden, työllisyyden ja turvallisuuden kysymyksiin, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua, eikä itse aiheutetuista ongelmista ei pidä syyttää Brysselin koneistoa.

"Suomen rooli selkeä"

Sipilä totesi, että Suomen asema ja rooli EU:ssa on yksiselitteisen selkeä.

– Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisukeskeinen jäsenvaltio. Suomen paikka on uuisutuvassa Euroopan unionissa, pääministeri katsoo.

Hän toisti aiemman toteamuksensa, että Suomi on aina osa ratkaisua, ei osa ongelmaa.

"Britannia-sopimuksen aikataulu ei saa venyä liikaa"

Sipilän mukaan Britannian EU-kansanäänestyksen tulos oli pettymys sekä Suomelle että EU:lle. EU:n ja Britannian välinen sopimus on hänen mukaansa rakennettava siten, että se ottaa huomioon kummankin osapuolen keskeiset intressit.

Sen aikataulu ei saa venyä suhteettoman pitkäksi, Sipilä sanoi.

Sipilä totesi myös, että EU on Suomelle tärkeä turvallisuusyhteisö. Hän pitää tärkeänä unionin puolustusyhteistyön syventämistä, jotta unioni ja jäsenmaat pystyvät paremmin vastaamaan tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin.

Yhteistyötä on lisättävä muun muassa sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä, puolustusteollisuudessa ja -tutkimuksessa sekä hybridiuhkiin varautumisessa, hän sanoi.

"Yhteistyötä Turkin kansa jatkettava"

Sipilän mukaan EU:n on jatkettava yhteistyötä Turkin kanssa.

Hän pitää sitä tärkeänä paitsi muuttoliikekysymysten vuoksi myös laajemman vuoropuhelun ylläpitämiseksi.

Sipilä totesi, että EU ja Suomi tuomistsivat Turkin heinäkuisen vallankaappausyriyksen, mutta ovat huolissaan Turkin vakaudesta ja toimista kaappausyrityksen jälkeen.

Hänen mukaansa vuoropuheluia tarvitaan myös sen viestin välittämiseksi, että oikeusvaltiosta sekä ihmis- ja perusoikeuksista on piettävä kiinni kaikissa olosuhteissa,

Sipilän mukaan vuoropuhelua tarvitaan myös Venäjän kanssa. Hän totesi, että Suomi on vankkumattomasti mukana EU:n Venäjälle määräämissä pakotteissa, mutta Venäjän eristäytyminen ei ole kenenkään etu.

Kahtiajakautuminen ja globalisaation vastustus huolettavat

Sipilä myös ilmaisi huolensa yhteiskunnallisen kahtiajakautumisen sekä globalisaation vastustuksen lisääntymisestä.

Hän korosti, että ihmisiä, maita ja maanosia vastakkain ajavia voimia ei saa päästää hallitsemaan ajatteluamme ja toimintaamme. Yhteydenpitoa – etenkin eri tavoin ajatteleviin – tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi, hän sanoi.

Sipilä totesi, että monille maailma on epävarmuudessaan pelottava, ja luukut halutaan laittaa kiinni. Hän kehotti kuitenkin muistamaan inhimillisyyden, vaikkemme saakaan olla sinisilmäisiä.

"Saksa ja Ruotsi kiinni kilpailukyvyssä"

Sipilä totesi myös, että Suomen talouden tilanne näyttää nyt valoisammalta kuin hänen puhuessaaan suurlähettiläspäivillä vuosi sitten.

Pääministeri mainitsi muun muassa talouden kääntymisen kasvuun sekä työllisyyden lisääntymisen.

Hän myös arveli, että sovitun palkkamaltin, kilpailukykypaketin ja uuden neuvottelumallin myötä Suomi voi saada Sakan kustannuskilpailukykyeron kiinni tämän vaalikauden lopussa ja Ruotsin jo aiemmin.