Maakotkan pesintä jäi heikoksi – syynä puute ravinnosta

Maakotkien pesintätulos jäi tänä vuonna keskimääräistä heikommaksi. Metsähallituksen pesätarkastuksissa löytyi 119 onnistunutta maakotkan pesintää, kun viime vuonna poikasia oli 165 pesässä.

luonto
maakotka
Maakotkan pesintä on takkuillut tänäkin vuonna. Poikanen rengastettavana vuonna 2013.Yle

Metsähallituksen luontopalvelut arvioi, että pesintää on vaikeuttanut tänä vuonna huono ravintotilanne. Erityisesti metsäkanalintuja on ollut vähän tänä kesänä.

Toinen syy voi olla huonot sääolot. Lisäksi edellisvuosien runsaina onnistuneet pesinnät ovat voineet uuvuttaa lintuja.

Metsähallituksen kotkamies, ylitarkastaja Tuomo Ollila sanoo, että kotkanaaraan on oltava hyvässä kunnossa, jotta se pystyy tuottamaan munat. Muninnan jälkeen tärkeä rooli on kotkauroksella, jonka pitää ruokkia naaras pesälle. Tässäkin voi tunaroida, Ollila kertoo.

– Se on sen verran rankka operaatio kotkallekin, että kaikki parit eivät pesi joka vuosi, Ollila sanoo.

Tutkijat ovat huomanneet eroja kotkayksilöissä. Toiset jaksavat pesiä vuodesta toiseen, kun toiset maakotkat pitävät taukoja.

Lappi jo täynnä pesiä

Maakotkien pesistä löytyi tänä vuonna 136 rengastusikäistä poikasta. Viime ja toissa vuonna poikasia oli 190 tai vähän yli.

Suurin osa Suomen 529 kotkareviireistä on Lapissa. Reviireistä asuttuina on ollut noin 450 viiden viime vuoden aikana. Tänä vuonna löytyi 12 uutta maakotkareviiriä.

– Lappi on jo täynnä maakotkan pesiä, Ollila kertoo.

Jokunen kotka on kuitenkin onnistunut vielä perustamaan Lappiinkin uuden elintilan, sillä tänä vuonna löytyneistä 12 uudesta pesästä puolet löytyi Lapista.

Noin 90 prosenttia maakotkareviireistä on poronhoitoalueella. Korkareviireistä pidetään kirjaa, koska niiden perusteella maksetaan porotaloudelle korvaus maakotkan aiheuttamista vahingoista.