1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Hallituspuolueet kiistelevät paljonko työtön saa tienata ennen kuin menettää tukiaan

Osa hallituspuolueista haluaa nostaa työttömyysturvan suojaosaa ja purkaa esteitä työttömyystuella opiskelulta, kertoo Yle Uutisten kaikille eduskuntapuolueille tekemä kysely.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Keskiviikkona alkavaa budjettiriihtä on edeltänyt hallituspuolueiden nokittelu etenkin päivähoitomaksujen korotuksesta, mutta pinnan alla muhii paljon muutakin.

Yle Uutiset kysyi puolueilta keinoja suomalaisten työllisyyden parantamiseksi, ja vastausten perusteella hallituspuolueet saavat kiistan aikaan ainakin työttömien rahoista. Kyselyyn vastasivat kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.

Päähallituspuolue keskusta haluaisi nostaa työttömyysturvan suojaosaa, eli summaa jonka työtön saa tienata ilman että ansiot leikkaavat työttömyysturvaa. Nykyisin tuki ei laske, jos tulot jäävät alle 300 euroon kuussa.

Keskusta nostaisi suojaosaa ainakin sadalla eurolla, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus ottaa vastaan lyhytaikaista työtä ilman pelkoa tulotason putoamisesta.

Suojaosa on ollut käytössä vuodesta 2014, jota ennen jokainen ansaittu euro laski työttömyystukea.

Keskustan ryhmäjohtaja Antti Kaikkosen mukaan korotus vähentäisi kannustinloukkuja, mutta hallituskumppanit tulkitsevat porkkanan tarjoamista päinvastoin. Kokoomus pelkää, että suojaosan korottaminen aiheuttaisi uuden kannustinloukun siirtymiselle osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön.

– On ehkä mahdollista löytää parempiakin konsteja työllisyyden edistämiseksi, säestää perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Sampo Terho.

Sen sijaan perussuomalaiset nostaisi ulosoton suojaosaa, mikä kannustaisi Terhon mukaan velallisia ottamaan työtä vastaan.

Hallituspuolueet yhä vaitonaisia

Hallitus on ladannut kovat odotukset tämänviikkoiseen budjettiriiheen, jossa on määrä sopia uusista keinoista suomalaisten työllisyyden parantamiseksi. Puolueet ovat olleet vaitoinaisia toimista, eivätkä ryhmäjohtajat vahvistaneet edes sitä, keskustellaanko työttömyysturvan suojaosan korotuksesta riihessä.

– Kaikenlaisia keinoja pohditaan, Kaikkonen kuittasi.

Hallitus on sitonut työttömyysturvan uudistamisessa kätensä lupauksilla, joita se on antanut ay-liikkeelle kilpailukykysopimuksen vastineeksi. Suojaosan korottamiselle ay-liikkeeltä löytyisi kuitenkin ymmärrystä.

Kokoomus purkaisi kannustinloukkuja mieluummin puuttumalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoon ja tasoon, johon on puolueen mukaan palattava "jossain vaiheessa".

Työttömyysturvan heikentäminen on vaikea aihe ay-liikkeelle ja hallituksen sisällä etenkin perussuomalaisille, jonka suosio romahti vuosi sitten kun hallitus joutui pakkolakiensa takia ankaraan yhteenottoon palkansaajaliikkeen kanssa.

Työttömyystuella opiskelu ehkä helpottuu

Kyselyn perusteella hallituspuolueissa olisi valmiutta sallia työttömyystuella opiskelu nykyistä laajemmin.

Työttömyysetuuden turvin on voinut TE-toimiston luvalla opiskella päätoimisesti kohta kuuden vuoden ajan. Tukea on mahdollista saada, jos TE-toimisto katsoo opiskelun parantavan työttömän mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Arvostelua on herättänyt, että päätökset vaihtelevat TE-toimistosta toiseen.

Perussuomalaiset löysäisivät työttömien omaehtoisen koulutuksen sääntöjä. Myös keskusta muotoilee, että mahdollisuuksia käyttää työttömyysetuutta opiskeluun tulee lisätä.

Kokoomus haluaa sen sijaan varmistaa, ettei työttömyysturvalla opiskelusta tulisi uudenlaista houkutinta hakeutua tuen varaan. Myös perussuomalaiset myöntää, että rajanvedossa opintotukeen on omat ongelmansa.

Halllitus linjasi keväällä, että työttömyysturvan perusosan käyttämisestä palkkatukena, liikkuvuustukena tai starttirahana on tulossa mahdollista. Kokoomus ulottaisi muutoksen myös ansioturvaan, ja kytkisi opiskelun ehtojen keventämisen siihen.

– Ansiosidonnaisen turvan joustavampaa käyttöä työllistymiseen kannattaa tutkia yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, sanoo myös keskustan Kaikkonen.

Oppositiopuolueista pisimmälle menisi kyselyn perusteella vihreät, joka luopuisi kokonaan työttömyystuella opiskelun nykyisestä tarveharkinnasta. SDP hölläisi tuensaannin kriteereitä ainakin määräajaksi.

Myös vasemmistoliiton mukaan työttömillä on oltava monipuoliset mahdollisuudet opiskella ilman uhkaa toimeentulon menettämisestä. RKP ja kristillisdemokraatit eivät nostaneet koko asiaa kyselyssä esiin.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Työmatkojen verovähennyksestä erimielisyyttä

Ylen kyselystä selviää, että hallituspuolueet ovat eri linjoilla keinoista, joilla parannettaisiin suomalaisten mahdollisuutta ottaa töitä vastaan pidempien matkojen päästä. Perussuomalaiset lisäisi työvoiman liikkuvuutta korottamalla oikeutta vähentää työmatkakuluja verotuksessa, ja keskusta selvittäisi asiaa.

– Verovähennysoikeus on yksi vaihtoehto. Toinen on päivärahan maksukäytäntöjen parantaminen, joka voisi kannustaa hakemaan töitä kauemmankin matkan päästä, Kaikkonen sanoo.

Kokoomus sen sijaan torjuu verovähennysoikeuden kasvattamisen, joka olisi puolueen mukaan vastoin hallitusohjelmassa viitattua laajan veropohjan ja matalien verokantojen periaatetta.

– On parempi keskittää kevennysvara yleisten verokantojen alentamiseen, kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen vastaa.

Kokoomus ja perussuomalaiset lisäisivät työvoiman liikkuvuutta purkamalla rakentamisen normeja, jotta kasvukeskuksiin nousisi kohtuuhintaisia asuntoja. Perussuomalaiset nostaisi myös liikkuvuusavustusta.

Kokoomus on väläyttänyt aiemmin myös asuntokaupan varainsiirtoveron laskemista työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi. Se kävisi perussuomalaisille, jos korvaava tulo valtion kirstuun löytyy muualta. Keskustaa ehdotus on epäilyttänyt.

Puolueiden nokittelua on tuskin vähentänyt keskustan ja perussuomalaisten närkästys siitä, että keskiluokan ääniä metsästävä uusi kokoomusjohtaja Petteri Orpo on ominut päivähoidon maksukorotusten perumisen julkisuudessa omiin nimiinsä.

Oppositio vauhdittaisi asuntorakentamista

Kun hallituspuolueet panttaavat budjettiriihen alla keinojaan, oppositiopuolueet tuovat esiin vaihtoehtoja, jotka on jo pitkälti esitelty varjobudjeteissa ja julkisuudessa.

Suurin oppositiopuolue SDP listaa useita keinoja. Puolueen mukaan kiireellisintä on työttömyysturvan uudistaminen niin, että työtön voisi antaa noin 700 euron peruspäivärahansa erityisenä työllistämissetelinä hänet palkkaavalle työnantajalle.

Vihreät loisi 10 000 työpaikkaa vauhdittamalla uusiutuvaan kotimaiseen energiaan nojaavaa pientuotantoa. Vasemmistoliitto korostaa kotimaisen kysynnän tukemista ja julkisia investointeja työllisyyden vahvistamiseksi.

RKP synnyttäisi uusia työpaikkoja lisäämällä paikallista sopimista, mikä hallitukselta jäi ay-liikkeen vastustuksen takia puolitiehen. Kristillisdemokraatit painottaa, että pieniä ja keskisuuria yrityksiä on tuettava monin tavoin.

Oppositiopuolueita yhdistää, että RKP:tä lukuun ottamatta ne kaikki nostavat esiin kaavoituksen ja asuntotuotannon vauhdittamisen etenkin kasvukeskuksissa keinona helpottaa työvoiman liikkuvuutta.

RKP painottaa sen sijaan, että työnvälityksestä on tehtävä tuloskeskeisempää, jotta työpaikat ja työntekijät kohtaisivat nykyistä paremmin.

Oppositio hakisi mallia muualta Euroopasta

Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP uudistaisivat vanhempainvapaat, jotta nuorten naisten työllisyys paranisi naapurimaa Ruotsin tasolle. Vasemmistoliitto alentaisi lisäksi päivähoitomaksuja ja vihreät tekisi osa-aikaisesta päivähoidosta kokonaan maksutonta.

RKP huomauttaa, että myöskään kotihoidon tuen uudistaminen ei saisi olla tabu hallitukselle, koska tällä hetkellä kyseessä on puolueen mukaan kannustinloukku, joka hidastaa äitien urakehitystä.

SDP painottaisi työeläkemaksujen alentamista sekä pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä.

Päähallituspuolue keskustan tavoitteille löytyy ymmärrystä ainakin kristillisdemokraateilta, jotka nostavat tärkeimpien työllisyyskeinojensa joukkoon keskustan ajaman investointivarauksen.

Vasemmistoliitto korottaisi keskustan tapaan työttömyysturvan suojaosaa, ja myös SDP ja vihreät kehuvat suojaosan käyttöönottoa osoitukseksi "porkkanalinjan" toimivuudesta.

Työttömyysturvan suojaosaa on sanottu askeleeksi kohti perustuloa, jota vihreät puolestaan kiirehtii. Puolue tosin ehti jo lytätä perustulokokeilun, johon hallitus valjastaa ensi vuoden alusta 2 000 työtöntä.

Muista puolueista poiketen kristillisdemokraatit nostaa esiin brittiläisen Universal Credit -mallin, josta puolue on soveltanut "kannustavan perusturvan mallin". Kristillisdemoraattien mukaan se sovittaisi yhteen sosiaaliturvan ja palkan sekä purkaisi kannustinloukkuja.

RKP ottaisi puolestaan mallia Saksasta, josta puolue toisi Suomeen nuorten niin sanotun minityömallin, sekä Tanskasta, jonka mallilla puolue lyhentäisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa.