Presidentti Niinistö: Terrorismi ei ole mikään hallitsematon luonnonvoima

Suomeen kokoontuneille suurlähettiläille puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti Suomen aktiivista roolia ulkopolitiikassa. Turkin kehityksestä on Niinistön mukaan syytäkin olla huolissaan.

politiikka
Sauli Niinistö puhuu eduskunnassa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui Suomeen kokoontuneille suurlähettiläille tiistaina.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Suomi on aktiivinen ulkopoliittinen toimija, jolla on uskottava kansallinen puolustus. Se on selkeästi osa Eurooppaa ja myös osa EU:ta, joka tosin Niinistön mukaan tarpoo poliittisessa kriisissä.

Unionin, jota ravistelevat "väkevät voimat", pitääkin Niinistön mukaan parantaa juoksuaan selvästi.

Nykyinen toiminta, tai oikeammin oikean toiminnan ja päätösten puute, heikentää EU:ta ja ihmisten uskoa siihen. Ja kun asioiden toimeenpano jää vain aikeeksi, ei kansa luota unioniin eikä omiin johtajiinsa, Niinistö summasi.

Poliittissa ongelmissa olevan EU:n tulevaisuus on risteyksessä, mutta presidentin mukaan niin integraation radikaali syventyminen kuin EU:n hajoaminenkin ovat epätodennäköisiä vaihtoehtoja.

Kahtia jakautunutta kansaa

Tutut, neljä Suomen turvallisuutta kannattelevaa pilaria "kansallinen puolustus ja turvallisuus, länsi-integraatio ja kumppanuudet, toimivat Venäjä-suhteet ja kansainvälinen järjestelmä sekä laaja turvallisuus", eivät Niinistön mukaan pysy vahvoina ilman toimintaa.

Niinistön Suomi ei siis seuraa asioita sivusta, vaan esimerkiksi Venäjän kanssa otetaan puheeksi esimerkiksi heikentynyt lentoturvallisuus Itämerellä.

Tasavallan presidentin Suomi on suurlähettiläspäivillä tiistaina aamupäivällä pidetyn puheen perusteella myös vakaa ja vapaa maa, mutta yhtä kaikki maa, joka voi jakautua kahtia: tyytyväisiin ja pettyneisiin.

Jos demokratiaan kuuluva tyytymättömyys kanavoituu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, on siitä presidentin mukaan hyötyä. Vaikka suomalainen yhteiskunta on "jännitteistään huolimatta edelleen vakaa ja toimiva", ei Suomella ole varaa tuudittautua omahyväisyyteen.

– Suomen sisäisen tilanteen kehitys vaikuttaa ratkaisevalla tavalla myös omaan turvallisuusasemaamme.

Niinistön mukaan kahtiajako näkyy niin brexitissä, Britannian EU-kansanäänestyksen tuloksessa, kuin Valkoiseen taloon mielivän Donald Trumpin suosiossakin.

– Kun osattomaksi yhteiskunnasta itsensä kokevat ihmiset aktivoituvat, seurauksia on vaikea ennakoida, presidentti Niinistö summasi.

Suuremmassa mittakaavassa eriarvoistuminen on Niinistön mukaan myös yksi terrorismia selittävä tekijä.

– Terrorismi ei ole mikään hallitsematon luonnonvoima, vaan se versoo aina tietystä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taustasta.

Kiinnostava kaksikko: Turkki ja Venäjä

Kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa ei Niinistön mukaan ole kuluneen vuoden aikana tapahtunut juuri edistystä. Päinvastoin, kehitys on kääntynyt jopa huonompaan suuntaan.

Huoliksi Niinistö nosti Syyriassa jatkuvan sisällissodan sekä jälleen eskaloituneen Ukrainan konfliktin. Samoin Turkin kehityksen aiheuttamaa huolta presidentti piti aiheellisena, ja Turkin ja Venäjän nopeaa lähentymistä merkittävänä geopoliittisena muutoksena.

– Taktinen lähentyminenkin tuo läntisille toimijoille mukanaan uusia haasteita. On nimittäin syytä pitää mielessä, että kummassakin maassa on ilmaistu syvää turhautumista EU:ta kohtaan päättymättömiksi koettujen kumppanuus - tai jäsenyysneuvotteluiden johdosta.

Se, että Turkki kääntäisi selkänsä demokratialle ja kumppanuudelle EU:n kanssa, ei presidentin mukaan olisi etumme mukaista.