Ruotsalaisprofessori ihmettelee Suomen uutta opetussuunnitelmaa: "Miten he ajattelevat?"

Professori Inger Enkvist kirjoittaa, että Suomi ei tunnu ymmärtäneen, mikä sen vahvuus on ja nyt se heittäytyy kokeilemaan uusia työskentelytapoja, kuten Ruotsi.

opetussuunnitelmat
Tyhjiä pulpetteja tuoleineen koulun luokassa.
Enkvist muistuttaa, että Suomen hyvät Pisa-tulokset ovat erityisesti opettajien ansiota.Juha Kemppainen / Yle

Suomi ottaa käyttöön uuden opetussuunnitelman, joka muistuttaa vahvasti ruotsalaista opetussuunnitelmaa, toteaa professori Inger Enkvist kolumnissaan sanomalehti Svenska Dagbladetissa (siirryt toiseen palveluun). Kuka olisi uskonut? hän ihmettelee.

Inger Enkvist on espanjankielisen kirjallisuuden professori, joka on erikoistunut koulutuskysymyksiin. Hän kirjoittaa kolumneja sanomalehti Svenska Dagbladetin pääkirjoitussivulla.

Ruotsissa on kymmenen vuoden ajan kadehdittu Suomen menestystä kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa, Enkvist huomauttaa. Kunnia menestyksestä on yleensä annettu suomalaisille opettajille.

Opettajat valitaan parhaiden opiskelijoiden joukosta, heillä on hyvät tiedot, ja he suhtautuvat usein varovaisesti pedagogisiin uudistuksiin. Nyt heidän pitäisi ottaa käyttöön uusi opetussuunnitelma samaan aikaan, kun henkilökunnan määrää vähennetään talouskriisin vuoksi, kirjoittaa Enkvist.

Enkvist uskoo, että Suomen laskevat tulokset Pisa-tutkimuksessa ovat vauhdittaneet uudistusta. Viranomaiset haluavat koulutuksesta luovempaa ja tulevaisuuteen suuntautuvampaa.

Ruotsin kouluissa on jo enemmän vapautta, Enkvist toteaa, mutta myös enemmän epäjärjestystä. Ei ole mitään todisteita, että tietoaineiden vähentäminen lisäisi oppilaiden lahjakkuutta, väittää Enkvist, päinvastoin.

Hän muistuttaa, että Suomen hyvät Pisa-tulokset ovat opettajien ansiota, eivät opetussuunnitelmateoreetikkojen ansiota. Hän epäilee, että jyväskyläläiset nuoremmat radikaalit pedagogit ovat olleet turhautuneita siihen, että Suomen koulu ei ole tarpeeksi moderni, kun he ovat työstäneet uuden opetussuunnitelman.

Suomi ei tunnu ymmärtäneen, mikä sen vahvuus on, kirjoittaa Enkvist, ja nyt se heittäytyy kokeilemaan uusia työskentelytapoja, kuten Ruotsi.

Koska kyseessä ovat peruskouluoppilaat, huomauttaa Enkvist, voisimme ehkä tehdä, kuten lapset: vaihtaa keskenämme. Suomi saa mielellään meidän opetussuunnitelmamme, jos me saamme heidän vanhansa.