Tutkimus: Vain hyväosaisten lapset raitistuvat – osa nuorista juo aiempaa enemmän

Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoren perhetausta vaikuttaa alkoholinkäyttöön. Etenkin masennuksesta kärsivät huono-osaisten perheiden lapset juovat aiempaa enemmän. Ero hyväosaisiin nuoriin kasvaa koko ajan.

terveys
Nuori mies juo olutta tölkistä.
Yle

Vaikka nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt viime vuosien aikana, osa nuorista juo aiempaa enemmän.

Tuoreen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) alkoholinkäyttö ei ole vähentynyt niiden nuorten joukossa, joiden vanhemmilla on alhainen koulutustaso tai työttömyyttä.

Tutkimusryhmä havaitsi myös, että jos nuori lisäksi kärsii masennuksesta, juominen on vielä rankempaa. Näiden nuorten alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat lisääntyneet samalla, kun parempiosaisten perheiden nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt.

Professori Riittakerttu Kaltiala-Heinon mukaan kahtiajako on huolestuttavaa.

– Terveysero parhaassa ja heikoimmassa asemassa olevien perheiden nuorten välillä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Lisäksi tilanne näyttää kehittyvän koko ajan huonompaan suuntaan: tutkimuksemme tarkastelujakson aikana erot kasvoivat erittäin paljon.

Kaltiala-Heino työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualuejohtajana ja on yksi tutkimuksen tekijöistä.

Kovat asenteet kuormittavat

Entuudestaan oli tiedossa,että nuorten depressio ja alkoholinkäyttö liittyvät toisiinsa. Sen sijaan sosioekonomisen taustan vaikutuksista on kiistelty.

On tullut pintaan enemmän sellaisia sävyjä, että huonossa asemassa olevat saavat syyttää itseään.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

– On muun muassa spekuloitu, että jos on paremmassa asemassa, on myös enemmän rahaa käyttää päihteisiin. Toisaalta on ajateltu, että sosiaalisesti huonoon asemaan joutuminen lisää stressiä ja voisi siten lisätä päihteidenkäyttöä, kertoo Kaltiala-Heino.

Tutkimuksen tarkastelujakson aikana, eli vuosien 2001 ja 2011 välillä, erot nuorten välillä kasvoivat entisestään. Kaltiala-Heinon mukaan syynä voi olla asenneilmapiirin tiukentuminen.

– Julkisessa keskustelussa arvot ovat koventuneet. Meille on tullut pintaan enemmän sellaisia sävyjä, että huonossa asemassa olevat saavat syyttää itseään: on oma vika, jos ei pärjää elämässä, hanki koulutusta ja pääse työpaikkoihin. Tällaisen kuuntelu kasvattaa taakkaa.

Rippikouluikäiset eivät tarvitse alkoholia

Tutkimuksessa 14–16-vuotiaiden nuorten alkoholinkäyttöä selvitettiin kouluterveyskyselyistä. Kaltiala-Heinon mukaan näin nuorten juominen on vakava asia.

– Toisinaan kuulee väitettävän, että kyllähän nuorten pitää vähän kokeilla ja että sellaiset, jotka eivät ollenkaan käytä, ovat liian kilttejä ja estyneitä. Kaikki mittarit kuitenkin osoittavat, että tämänikäiset eivät tarvitse alkoholia. Heillä menee kaikin puolin paremmin, jos he pidättäytyvät alkoholista - niin kuin onneksi yhä suurempi osa nuorista tekee.

Tutkimus myös osoitti, että alkoholi on käytetyin päihde.

– Kyllä suomalaiset nuoret edelleen käyttävät eniten alkoholia. Se on merkittävin ongelma yhteiskunnassamme, toteaa Kaltiala-Heino.