Digitekniikka on palomiehelle hyvä renki mutta huono isäntä – pitää toimia kaikissa olosuhteissa

Teknologiset ratkaisut helpottavat palomiesten työtä. Kaikki laitteet eivät sovi palomiesten käyttöön, vaan laitteilta vaaditaan toimintavarmuutta kaikissa olosuhteissa. Tällä hetkellä pelastustehtävissä hyödynnetään muun muassa langatonta videokuvan siirtoa.

pelastustoimi
Sauna palaa ja savusukeltajat ovat valmiina
Niko Mannonen / Yle

Suomen 22 pelastuslaitoksessa on menossa erilaisia kokeiluja ja hankkeita, joissa hyödynnetään nykyajan ja tulevaisuuden teknologiaa. Kyse on esimerkiksi langattomasta videokuvan siirrosta tai muista tilannekuvaa hyödyntävistä ja lisäävistä tekijöistä.

Esimerkki uutta teknologiaa hyödyntävästä laiteesta on Kainuun pelastuslaitoksen minikopteri. Vaikka uudesta teknologiasta on saatu kokemuksia, pitää tekniikan olla hyvin varmatoimista.

– Palomiehillä pitää olla palomiesystävälliset välineet, joiden toiminta on taattua kaikissa olosuhteissa. Tämä asettaa jonkin verran haasteita teknologian käyttöönotolle, sanoo Kuopiossa toimivan Pelastusopiston informaatioteknologian erikoistutkija Kari Junttila.

Diplomi-insinööri Junttila on pohtinut syvällisemmin digitalisaation hyödyntämistä pelastustoimen saralla blogikirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun), joka on luettavissa Pelastusopiston internetsivuilla.

– Meillä on aika paljon hankkeita, jotka suoraan tai välillisesti tehostavat digitalisaation tulemista osaksi pelastustoimea. Me emme puhu niinkään teknologiasta, vaan prosessien kehittämisestä ja toiminnan tehostamisesta.

Tuli ja tietotekniikka ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä. Sillä periaatteella pärjää palomiesten kanssa aika pitkälle.

– Teknologia on tukitoimi, jonka pitää tehostaa tai edistää toimintaa kentällä, muuten me olemme epäonnistuneet, täsmentää Junttila.

Kaikille viranomaisille sama paikannusjärjestelmä

Teknologia kehittyy kovaa vauhtia, ja pelastustyöntekijät koulutetaan kentällä olevan tarpeen mukaan. Kenttäjohtamisjärjestelmä on Junttilan mielestä merkittävin uudistus, joka on tullut viime vuosina pelastuslaitosten käyttöön.

Puhumme prosessien kehittämisestä ja toiminnan tehostamisesta.

Kari Junttila

– Meillä se on Peke, poliisilla Poke ja muut viranomaiset kutsuvat sitä nimellä Vike. Tällä järjestelmällä paikannamme kaikki yksiköt, tiedämme missä pelastajat liikkuvat ja mikä on heidän statuksensa. Näemme tilanteen kartalla, jonne pystymme helposti navigoimaan. Järjestelmää kehitetään koko ajan ja lähiaikoina sen tilalle on tulossa uusi kaikille viranomaisille yhteinen Kejo-kenttäjärjestelmä, sanoo Junttila.

Palomiehet valmistautuvat savusukellukseen
Niko Mannonen / Yle

Tulevaisuudessa kaikilla sama toimintatapa

Informaatioteknologian erikoistutkijana Junttila seuraa tarkasti meneillään olevia kotimaisia ja kansainvälisiä projekteja. Tulevaisuudessa hän uskoo niistä olevan apua onnettomuuspaikan tilannekuvan selvittämiseen. Tällä hetkellä palo- ja pelastusasemien resurssit ovat hajallaan pienillä paloasemilla.

Näemme tilanteen kartalla, jonne pystymme helposti navigoimaan.

Kari Junttila

– Tärkeää on se, että kaikki pelastusviranomaiset käyttäisivät samoja yhteisiä järjestelmiä, jotka ovat valtakunnallisesti yhteiset. Tällöin niiden käyttö, ylläpito ja kehittäminen olisivat helpompaa. Nykyisin eri pelastuslaitoksissa johtamisjärjestelmät ja niiden käyttö poikkeavat alueellisesti toisistaan, kertoo Junttila.

Paljon puhetta aiheuttaneessa aluehallintouudistuksessa Suomeen syntyy todennäköisesti viisi isoa pelastuslaitosaluetta. Siksi sisäministeriön ohjaamana on menossa pelastustoimen kehittämishanke, jolla haetaan ratkaisua olemassa olevaan tilanteeseen.

– Tullaan kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että ratkaisut ja yhtenäiset menetelmät toimivat samalla tavalla, ollaanpa Oulussa tai Helsingissä, uskoo Pelastusopiston informaatioteknologian erikoistutkija Kari Junttila.