Väsyttääkö töissä? Tutkijat selvittivät, minkälaiset tauot lisäävät parhaiten energiaa

Tuore tutkimus paljastaa, että säännöllinen lounastauko vähentää uupumusasteista väsymystä ja lisää tarmokkuutta. Ihan lyhyistä tauoista tehokkaimpia taas ovat ne, joiden aikana esimerkiksi vaihdetaan työtehtävää tai siirrytään tekemään hetkeksi mieluisaa tehtävää.

Kotimaa
Lounasta kuvassa syömässä Johanna Ritala.
Johanna Ritala, 38, käy joka päivä lounaalla kello 11.00 Hakaniementorin lähellä. "Päivän paras hetki", hän naurahtaa. Iltapäivällä kello kahden maissa hän pitää toisen tauon ja käy koiran kanssa pienellä lenkillä. Koira on mukana töissä.Outi Kuitunen / Yle

Lounastauko on monelle suomalaiselle itsestäänselvyys, jota ei sen kummemmin mietitä. Nyt lounastauon vaikutuksia ihmisten palautumiseen työpäivän aikana on kuitenkin tutkittu ja tulosten perusteella on ilmiselvää, että lounastauko kannattaa pitää.

Tampereen yliopiston tutkijat saivat selville, että lounastauon pitäminen säännöllisesti lisää tarmokkuutta ja vähentää jopa uupumusasteista väsymystä.

–Niillä ihmisillä, jotka kokivat oman lounastaukonsa palauttavaksi, oli vielä vuoden päästäkin vähemmän uupumusasteista väsymystä ja enemmän tarmokkuuden kokemusta, kertoo tutkimusta vetänyt psykologian professori Ulla Kinnunen.

Tulos on merkittävä, koska uupumusasteinen väsymys on yksi työuupumuksen oire. Tällä tarkoitetaan siis väsymystä, joka ei mene iltaisin ja viikonloppuisin lepäämällä ohi.

Tärkeää on unohtaa työt

Positiivisia vaikutuksia lounastauolla on vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan silloin, kun lounaan ajankohdasta ja viettotavasta saa päättää itse. Kaikkein tärkeintä palautumiselle on kuitenkin se, että työasiat onnistuu lounaalla unohtamaan.

– Irrottautuminen tarkoittaa sitä, että silloin ei tietenkään tee työtä, eikä edes ajattele sitä, professori Ulla Kinnunen kuvailee.

Hän lohduttaa kuitenkin työkavereiden kanssa lounastavia sillä, että joskus työasioistakin voi olla fiksua puhua, mutta lounaalla ei tämän tutkimuksen mukaan kannattaisi säännöllisesti tehdä töitä.

Lounastauon pituudellakin on merkitystä:

– Mitä pidempi se on, sitä elvyttävämmäksi se koettiin.

Tutkimuksen perusteella Ulla Kinnunen suosittelee myös sitä, että lounaalle lähtee työpaikan ulkopuolelle eli esimerkiksi lähikahvilaan tai -ravintolaan, jos mahdollista. Silloin työasiat on helpompi unohtaa hetkeksi.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan lähiaikoina Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology -lehdessä.

Tutkimus tehtiin kyselynä vuosina 2013 ja 2014. Kyselyyn vastasi yhteensä 841 vastaajaa 12 eri alojen työpaikoilta. Heidän keski-ikänsä oli 47,1 vuotta.

Tutkimukseen osallistuneista noin 85 prosenttia kertoi käyvänsä töissä säännöllisesti lounaalla 4-5 kertaa viikossa.

”Ettei tarvitse vastata hetkeen puhelimeen”

Johanna Ritala, 38, käy Hakaniementorin kupeessa Lounaskahvila Raikussa syömässä joka päivä. Hän viettää lounastaukonsa juuri niin kuin professori Ulla Kinnunen suosittelee. Minkälainen on hyvä lounastauko?

– Sellainen, jossa pääsee toimistolta pois, ettei tarvitse vastata hetkeen puhelimeen eikä puhua asiakkaiden kanssa, eikä mitään. Saa vain tulla ja syödä hyvää ruokaa ja lukea päivän lehdet. Se on siinä.

Iki Kiukaan hallintopäällikkö kävelee joka päivä Hakaniemen torin läpi lounaalle ja sanoo, että töiden unohtaminen on helppoa.

– Laitan oven lukkoon ja lähden tänne. Se on siinä. Palaan taas työmoodiin, kun menen toimistolle.

Raili Sarkkinen
Yrittäjä Raili Sarkkinen tekee 50 tunnin työviikkoja. Hän pitää taukoa vasta, kun Lounaskahvila Raiku menee kiinni kello 16. "Silloin ehtii joskus jopa istua alas."Outi Kuitunen / Yle

Ravintolayrittäjät Riku Hammar ja Raili Sarkkinen Lounaskahvila Raikusta näkevät joka päivä, kun helsinkiläiset rentoutuvat lounaalla.

– Oliskin tietysti ideali, että ihmiset lähtisivät työpaikoiltaan ja tulisivat sen pienen matkan, jonka ehtii lounastauoilla kulkea. Uskon kyllä tuohon ja monet ovat kyllä sanoneetkin, että se on päivän paras hetki. Johtuuko sitten tauosta vai ruuasta? Toivottavasti molemmista, Raili Sarkkinen miettii.

Ehtiikö yrittäjä itse syödä lounasta?

– Ei kyllä varsinaisesti. Mun lounas on sitä, että maistelen tai jompikumpi meistä maistelee kaikkea, mitä on esillä ja moneenkin kertaan. Tulee syötyä päivän mittaan, Sarkkinen kertoo.

Hän sanoo, että kun ovet suljetaan neljän maissa, yrittäjä ehtii sen jälkeen joskus jopa istahtaa hetkeksi syömään.

Kannattaako lounaalla ulkoilla?

Tampereen yliopiston tutkijat tutkivat myös sitä, kannattaako lounastauon aikana tehdä muutakin kuin syödä. Vapaaehtoiset testasivat tätä niin, että yksi ryhmä rentoutui lounastauon yhteydessä 15 minuuttia kahden viikon ajan ja toinen ryhmä kävi 15 minuutin mittaisella puistokävelyllä.

Kolmas ryhmä vietti lounastaukonsa totuttuun tapaan. Tähän kyselytutkimukseen osallistui 153 ihmistä keväällä ja syksyllä 2014.

Riku Hammar
Kun yrittäjä Riku Hammar paistaa liha- ja kasviskaalikääryleitä lounaaksi, Lounaskahvila Raiku on täynnä ja kiirettä piisaa. Vaikka taukoja yrittäjät eivät paljon ehdi pitää, lomaa he pitävät esimerkiksi heinäkuussa ja usein myös koulujen loma-aikoina.Outi Kuitunen / Yle

Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan ihmiset kokivat, että rentoutuminen ja puistokävely vähensivät väsymystä työpäivän lopussa ja lisäsivät rentoutuneisuutta lounaan jälkeen.

– Vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Ne näkyvät heti lounastauon jälkeen ja iltapäivällä, kun ollaan pikku hiljaa lähdössä kotiin, psykologian professori Ulla Kinnunen selvittää.

Hän korostaa, että väsymyksen väheneminen työpäivän jälkeen edistää palautumista vapaa-aikana.

Fysiologisia vaikutuksia harjoituksilla ei ollut. Stressihormonitaso ei laskenut. Verenpaine kyllä laski, mutta niin kävi myös kontrolliryhmässä eli ryhmässä, jossa ei tehty puistokävelyä ja rentoutusharjoituksia.

Helsinkiläisellä Johanna Ritalalla on joka päivä koira mukana töissä.

Raili Sarkkinen
Raili Sarkkinen Outi Kuitunen / Yle

– Mun kahvitauko on se, että me kävellään koiran kanssa aina puiston ympäri. Se on sellainen 15 minuuttia. Työnantaja ei ehkä katso hyvällä, jos viipyy puoli tuntia jossain koiran kanssa, Ritala nauraa.

Hän sanoo, että myös iltapäivän tauko piristää valtavasti.

– Tuijotan tietokonetta koko päivän. Jos ei pääse yhtään siitä irti, se on tosi väsyttävää. Tauot ovat tosi tärkeitä.

Minkälaiset mikrotauot parhaita?

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa selvisi, minkälaisia lyhyitä taukoja työpäivän aikana kannattaa pitää.

Näitä lyhyitä taukoja kutsutaan mini- tai mikrotauoiksi ja ne voivat kestää muutamasta sekunnista useaan minuuttiin.

Tampereen yliopiston tutkimuksessa tauot, eli erilaiset tavat ylläpitää jaksamista, jaettiin kolmeen erilaiseen tyyppiin.

Ensimmäinen ja kaikkein parhaiten palautumista edistävä tauko on sellainen, jonka aikana säädellään omaa jaksamista työn kautta.

– Silloin, kun tauot ovat hyvin lyhyitä, työstä olisi hyvä etsiä energiaa, Kinnunen sanoo.

Ulla Kinnunen
Psykologian professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopistosta muistuttaa, että kaikki tauot kannattaa töissä hyödyntää. Silloin palautumista tapahtuu myös työpäivän aikana ja energiaa jää muuhunkin kuin töihin.Janne Järvinen

Jos väsyttää tai motivaatio meinaa kadota, työtehtävää voi esimerkiksi vaihtaa hetkeksi tai keskittyä tekemään itselle mieluisinta työtehtävää, jos mahdollista. Tutkimuksessa huomattiin, että myös tehtävälistojen teko voi auttaa ja konkretisoida, mitä kaikkea on vielä edessä.

Professori Kinnunen kuvailee, mikä hänelle itselleen on mieluisin työtehtävä väsyneenä.

– Kyllä minä silloin haluaisin tutkimusta tehdä, se on minun sydäntä lähimpänä. Jos löytää mielenkiintoisia tuloksia niin kyllähän se motivoi - ei huomaakaan, että on väsynyt. Jos taas pitää tarkistaa useamman sadan ihmisen tenttitulokset, se on aika puurtamista, silloin pitää jo motivoida itseään, että teen vielä kymmenen ja pidän sitten tauon, Kinnunen antaa esimerkin.

Nettisurffailua ei suositella

Myös fyysiset mikrotauot eli esimerkiksi pieni happihyppely tai venyttely työpäivän lomassa palauttavat hyvin ja pitävät energiatasoa yllä.

Kolmannen tyyppiset tauot eli yksityiset mikrotauot, esimerkiksi nettisurffailu tai seurustelu työkavereiden kanssa eivät tämän tutkimuksen mukaan auta palautumaan kovin hyvin.

– Nämä työhön liittymättömät tavat näyttäytyivät heikommassa valossa, Kinnunen summaa.

Hänen mukaansa tutkimuksen tuloksiin vaikuttaa kuitenkin myös se, miten taukoja tutkittiin. Kyselytutkimukseen vastasi vuonna 2013 1122 työntekijää. Kinnunen kertoo, että toisentyyppisellä tutkimusasetelmalla on saatu myös tuloksia, joiden mukaan myös työhön liittymättömillä tauoilla on lyhytkestoisia positiivisia vaikutuksia.

Tutkimuksen perusteella fiksuinta olisi käyttää aktiivisesti monenlaisia taukoja ja etenkin työhön liittyviä tapoja etsiä energiaa. Niillä, jotka käyttävät erilaisia tapoja jaksaakseen, on eniten tarmoa ja elinvoimaa. Uupumusasteista väsymystä taas on eniten niillä työntekijöillä, jotka eivät pidä taukoja ja hyödynnä niiden mahdollisuuksia.

Professori Kinnunen muistuttaa, että kaikki tauot kannattaa työpäivän aikana pitää, koska taukoja pitävä työntekijä jaksaa ja voi paremmin.

– Kaikki nämä mikro-, mini-, lounas- ja kahvitauot olisi syytä ottaa käyttöön, ja niillä säädellä omaa kuormittumistaan.