Hiirikin sen tietää: Sairaana pitää pysyä kaukana muista

Tutkijoiden hämmästykseksi terveet hiiret eivät hylänneet huonokuntoisia, vaan sairaat vetäytyivät itse syrjään.

luonto
Hiiri.
Iemm Muenster / EPA

Usein eläinten käytös muuttuu sairastumisen myötä. Tämä on tiedetty pitkään, mutta vasta viime aikoina on alettu tutkia, miten yksilön sairastuminen vaikuttaa ryhmän sosiaalisiin suhteisiin ja tautien leviämiseen.

Zürichin yliopiston ja teknillisen yliopiston tutkijat lähtivät selvittämään asiaa ladossa vapaana elävillä yli 250 hiirellä. He jäljittelivät tartuntaa ruiskuttamalla joihinkin hiiriin bakteerien soluseinille tyypillisiä lipopolysakkarideja, jotka aiheuttavat eläimissä immuunivasteen ja yleisoireita. Hiirten käytöstä tarkkailtiin seurantalaitteilla, ja tuloksia tulkittiin sosiaalisia verkostoja sekä tautien leviämistä kuvaavien mallien avulla.

Aiemmin on havaittu, että hiiret kykenevät tunnistamaan sairaat yksilöt. Evoluutiobiologit kuitenkin yllättyivät, kun saman sosiaalisen ryhmän terveet yksilöt eivät välttäneetkään sairaita: terveet liikkuivat pesissä ja niiden ulkopuolella pitkälti entiseen tapaan. Sen sijaan sairaat yksilöt liikkuivat aiempaa vähemmän ja hakeutuivat erilleen muusta ryhmästä.

Johtava tutkija Patricia Lopes päättelee, että käytös on sukulaisten suojelemisen ja siten evoluution näkökulmasta järkevää. Tautien leviämistä kuvaavat mallit tukevat tulkintaa.

Tutkijoiden mukaan heidän löydöksensä auttavat ymmärtämään tartuntojen etenemistä myös ihmisillä. Uusille tiedoille on käyttöä varsinkin, jos ennustukset epidemioiden lisääntymisestä tulevaisuudessa toteutuvat.

Sveitsiläistutkimuksen tulokset julkaisi Scientific Reports (siirryt toiseen palveluun).