Älyvaate houkuttelee pihalle – voiko peli saada lapsesi liikkumaan enemmän?

Näin uskovat ainakin lastevaatevalmistaja Reima ja erikoiskelloistaan tunnettu Suunto. Suomalaisyritykset ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen ja kehittäneet ensimmäisenä lapsen liikkumista mittavaan laitteen, jonka voi sujauttaa vaatteeseen.

talous
ReimaGo-sovelluksessa näkyvät Elmeri Kakon aktiivisuuspisteet.
ReimaGo-sovelluksessa näkyvät Elmeri Kakon aktiivisuuspisteet.Pekka Tynell / Yle

Lastenvaatevalmistaja Reima haluaa osansa maailman kasvavista älyvaatemarkkinoista. Reima on kehittänyt Suunnon kanssa lasten aktiivisuussensorin ReimaGO:n, joka mittaa liikunnan määrää ja tehoa.

Tarkoituksena on houkutella lapsia liikkumaan nykyistä enemmän. Lapsi voi käyttää päivän mittaan laitteeseen kertyneen energian matkapuhelimeen tai tablettiin ladattavassa ilmaispelissä.

Testikäyttäjiin kuului 6-vuotias Elmeri Kakko, golf-ammattilaisten Minea Blomqvist-Kakon ja Roope Kakon poika. Elmeri oli sovelluksen mukaan liikkunut eilen yli viisi tuntia, mitä voi pitää varsin runsaana määränä. Elmerin vastauksesta ilmenee, ettei liikunnan lajilla ole niin väliä.

– Leikin kavereiden kanssa ja tein vähän kepposia. Pärjäsin pelissä ihan hyvin. Kivointa on ollut uusien jaksojen voittaminen, paljastaa esikoulussa oleva Elmeri.

Hieman Pokémon GO:n oloiset hahmot seikkailevat pelin eri maailmoissa ja lapsi voi vauhdittaa pelissä etenemistä liikkumalla paljon. Vanhemmat voivat myös antaa lapsen aktiivisuudesta erilaisia palkintoja.

Vanhemmilla aikapula, pelit vievät lapsen ajan

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari pitää liikesensorin ja pelin yhdistelmää hyvänä ideana. Vasankari sanoo, että erilaiset teknologiset ratkaisut ovat vasta tulossa liikuntaan.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Tutkimuspuolella pitkän ajan trendi ovat erilaiset liikuntasuositukset, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.Yle

– Kun tietyn kohderyhmän liikuntaa pyritään lisäämään, niin keinot on mietittävä ryhmän kiinnostuksen kohteiden mukaan. Lasten kohdalla pelillisyys on ilman muuta se ykkösjuttu. Mielestäni on mielenkiintoista, että tässä haetaan mitattua tietoa ja yhdistetään se lapsen liikkumisen motivointiin, Vasankari miettii.

Tutkimusten mukaan nykylapset liikkuvat vähemmän kuin vanhempansa lapsena. Erityisesti ulkona liikkuminen on vähentynyt. Reima kyseli kuudessa maassa vanhemmilta lasten liikkumisesta. Äidit ja isät ilmoittivat ulkoliikunnan vähentymisen syiksi vanhempien aika- ja energiapulan sekä pelit. Arjen kiireiden takia liikunta ja yhdessäolo painottui myös viikonloppuun.

Vanhempien on vaikea olla uskottavia, ja vaatia yhtä, jos esimerkkimme kertoo muuta.

Tommi Vasankari, UKK-instituutin johtaja

Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta on nykyään kovaa. Älypuhelimet, tabletit ja pelit ovat tulleet jäädäkseen. On vain hyväksyttävä arjen muuttuminen, ja mietittävä siihen sopivia lasten aktivoimiskeinoja.

– Jos lapsi oppii täppäämään ja selaamaan iPadia ennen puhumista, niin se kertoo elinympäristön muuttuneen. Meidän lapsuudessa ei ollut elektroniikkaa niin paljon arjen ajasta taistelemassa. Oli pakko mennä ulos ja keksiä itse toimintaa, Vasankari muistelee.

Millä tavoin suomalaiset lapset sitten saataisiin liikkumaan enemmän? Tommi Vasankari sanoo suoraan, että vanhempien esimerkillä. Heitäkin pitäisi patistaa ulos.

– Meidän on vaikea olla uskottavia, ja vaatia yhtä, jos esimerkkimme kertoo muuta. Sanallinen tai sanaton viestini johtaa kotona aina matkimiseen. Puhutaan sitten kännykkä korvalla kävelystä tai liikunnasta, Vasankari toteaa.

Suomessa suositellaan alle kouluikäisille vähintään kaksi tuntia ja kouluikäisille tunnin liikuntaa päivässä. Liikunnan puutteella voi olla kauaskantoisia seurauksia lapselle. Vasankarin mukaan yhä nuoremmat ikäpolvet sairaustuvat suomalaisiin kansansairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen.

Äly tulee vaatteisiinkin

Reiman kuluttajatutkimus paljastikin vanhempien olevan huolissaan siitä, liikkuvatko heidän lapsensa tarpeeksi. Toimitusjohtaja Elina Björklund kertoo tämän toimineen sysäyksenä puettavan teknologian kehittämiselle.

– Testien mukaan lapset liikkuivat enemmän. Myös yhteistä aikaa tuli enemmän, kun vanhemmat ja lapset tutkivat sovellusta, Björklund sanoo.

Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund esittelee aktiivisuussensoria.
Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund esittelee aktiivisuussensoria.Pekka Tynell / Yle

Björklundin mukaan lapset olivat yllättyneitä siitä, miten hyvin tavallinen puutarhassa puuhastelukin toi aktiivisuuspisteitä. Kyse ei siis ole mistään veren maku suussa suorittamisesta.

Maailmalla erilaiset älyvaatteet ovat nouseva trendi, ja Reima haluaa osansa kasvusta ensimmäisellä sensorilla varustetuilla lasten vaatteilla.

– Teknologian hinta on laskenut sille tasolle, että se voidaan tuoda jo ihan tavalliseen vaatteeseenkin, Björklund korostaa.

ReimaGO:ssa ei ole paikanninta eli sitä ei voi käyttää lapsen seurantaan. Aktiivisuussensori maksaa noin 40 euroa, sovellus on ilmainen. Tuotteet tulevat myyntiin syyskuussa.