Muistiharjoitukset eivät juuri kehitä muistiasi – "Kapasiteetti on aika lailla se mikä on"

Työmuistia treenaavien tietokoneohjelmien ja älypuhelinsovellusten suosio kasvaa. Psykologian professori kehottaa kuluttajia pitämään mielessään, että ohjelmien vaikutukset ovat nykyisen tutkimustiedon valossa melko rajalliset.

tiede
Muistikuva.
Jyrki Lyytikkä / Yle Uutisgrafiikka

Moni haaveilee oman muistin kehittämisestä, mutta onko se edes mahdollista? Yritystä ainakin löytyy, sillä työmuistin treenaamisesta tietokoneohjelmien ja kännykkäsovellusten avulla on tullut yhä suositumpia. Toimiva työmuisti on arjen kannalta välttämätön: se mahdollistaa esimerkiksi juuri kuullun puhelinnumeron kirjoittamisen ylös.

Åbo Akademin tekemän tutkimuksen mukaan aivojumppaohjelmien vaikutukset työmuistille ovat kuitenkin oletettua rajallisemmat. Treenaamalla kehittyy todennäköisesti kyseisen tehtävän suorittamisessa, mutta laajemmin älykkyyteen ja tarkkaavaisuuteen ei työmuistin treenaamisella näytä olevan juuri minkäänlaista vaikutusta.

Åbo Akademin psykologian professori Matti Laine, yllätyittekö siitä, että vaikutukset olivat niin pieniä?

– Oli se jonkinlainen pettymys. Aina sitä toivoisi, että tämän tyyppisellä treenauksella olisi isommat vaikutukset. Toisaalta, kun ajattelee oppimispsykologiaa noin yleisesti, tiedetään, että tulokset ovat tyypillisesti aika rajattuja. Sillä lailla tulos sopii suureen kuvioon.

Onko työmuistin kapasiteettia ylipäätään mahdollista kasvattaa?

–Tulokset ja tämänhetkinen kirjallisuus viittaavat siihen, että kapasiteetti on aika lailla se mikä on. Se, mihin pystytään vaikuttamaan, on se, miten sitä kapasiteettia käytetään. Eli erilaisiin tehtäviin voidaan kehittää erilaisia tekniikoita ja strategioita, joiden avulla voidaan kiertää kapasiteettirajoituksia. Ilmeisesti meidän koehenkilömme kehittivät treenauskokeissa näitä strategioita, koska monet pääsivät tehtävissä yllättävän pitkälle.

Millaisista asioista tai tehtävistä on tällä hetkellä todistetusti hyötyä työmuistin ylläpitämisessä?

– Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole paljoakaan tietoa. Tuntuu, että aika erityyppisillä työmuistitehtävillä on rajattu vaikutuksensa, kun niitä harjoittaa. Ainakin sellaiset treenaustehtäviä muistuttavat tehtävät sujuvat sen jälkeen paremmin. Mutta sillä ei ole ehkä niin suurta väliä, että mitä ne tehtävät on. Eri tyyppisillä tehtävillä on saatu näitä samanlaisia rajattuja vaikutuksia.

Tarviiko työmuistin kapasiteettia ylipäätään kasvattaa?

– On varmasti ihan inhimillistä, että suurin osa haluaisi, että muisti toimisi paremmin ja asiat sujuisivat nopeammin eikä asioita unohteilisi ja sekoittaisi niin paljon. Tämä liittyy ehkä yhtäältä työelämän vaatimuksiin. Toisaalta, kun väki vanhenee, tulee iän myötä ajatuksia, että voiko tälle omalle muistille jotain tehdä. Sinänsä tietysti normaalikapasiteetilla pärjää elämässä ihan loistavasti. Ei ole erityistä tarvetta, että pitäisi joku supermuisti olla.

Nuo ovat varmaan juuri niitä asioita, miksi ihmiset ovat kiinnostuneita erilaisista tietokoneille ja kännyköihin ladattavista muistia treenaavista ohjelmista ja peleistä.

– Kyllä, ja se on ihan ymmärrettävää. Ei niistä missään mielessä haittaakaan ole, jos ne eivät ole pois jostain muusta, vielä mielekkäämmästä tekemisestä. Mutta ei pidä myöskään odottaa, että niillä mitään ihmevaikutuksia olisi.

Kerroit, että Yhdysvalloissa on jo ollut tapaus, jossa aivojumppaohjelmia markkinoinut yritys sai miljoonien dollarien sakot katteettomista lupauksista. Onko Suomessa törmätty vastaavaan?

– Eri maissa on näitä firmoja, jotka kehittävät tällaisia treenausohjelmia. En ole tietoinen, että Suomessa olisi mitään kuluttajansuojaan liittyviä seikkoja nostettu esille. Voi olla, että mainonta on täällä maltillisempaa. Kuluttajan kannattaa katsoa tarkkaan ja miettiä, varsinkin jos treenausohjelma maksaa paljon, että mikä näyttö tässä taustalla on. Samalla kannattaa pitää mielessä, että tämänhetkisen tiedon mukaan, vaikutukset on aika rajattuja.