28 tuulivoimalaa jauhaa sähköä Kalajoella: "Vastaa 140 000 kerrostalokaksion vuoden kulutusta"

Kalajoella on otettu käyttöön tällä hetkellä Suomen suurimmaksi luonnehdittu tuulivoimapuisto. Se on yksi osa TuuliWatti-yhtiön rakennuttaman kymmenen tuulivoimapuiston kokonaisuudesta.

Kotimaa
Tuulivoimapuisto otettiin virallisesti käyttöön juhlimalla paikan päällä.
Tuulivoimapuisto otettiin virallisesti käyttöön juhlimalla paikan päällä, voimaloiden keskellä. Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Kalajoen Mustilankankaalla olevalle 1 500 hehtaarin alueelle on rakennettu 28 tuulivoimalaa. Ne tuottavat TuuliWatti-yhtiön mukaan sähköä vuodessa 140 000 suomalaisen kerrostalokaksion tai 20 000 omakotitalon kuluttaman energiamäärän verran.

Toimitusjohtaja Jari Suominen uskoo tuulivoimateknologiaan. Hän ennakoi, että tuulisähkön osuus nousee vuoteen 2030 mennessä nykyisestä muutamasta prosentista vesivoiman ja biomassan rinnalle ja muodostaa 20 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa tuulivoima asettaa tuotetulle sähkölle pohjahinnan, jota vastaan muut sähkön tuottajat joutuvat kilpailemaan.

Vastustajiakin löytyy

Osassa kuntia vastustetaan asiaa kiivaasti ja Suominen myöntää, että pakkejakin on kunnista tullut.

– Me kehitämme ja rakennamme hankkeitamme sinne, missä kunta, kuntalaiset ja maanomistajat haluavat tuulivoimaa rakennettavaksi. Jokaisella kunnallahan on mahdollisuus kaavoituksen kautta päättää, mitä kunnan alueelle halutaan. Kalajoki on hyvä esimerkki siitä, että tänne on tuulivoimaa haluttu ja myös saatu.

Tuulivoimalaitoksia peltoaukean takana metsässä.

Jari Suominen sanoo, että tuulivoimapuistoon investoitu 140 miljoonaa euroa tuo rahaa myös kuntaan.

– Tämän Mustilankankaan alueen 100 maanomistajat saavat erilaisina vuokrina ja korvauksina 400 000 euroa vuodessa. Kaupunki saa vuodessa 150 000 euroa verotuloja.

Vastustajien mielestä tuulivoimaa tuetaan liikaa ja se olisi käytännössä kannattamatonta ilman tukipolitiikkaa. Suominen kaipaakin järjestelmään uudistuksia.

– Se tietysti liittyy vanhaan järjestelmään, joka on oman aikansa tuote. Siinähän oli sellainen valuvika, että tariffi oli kiinteä ja se ei ottanut huomioon nopeaa teknistä kehitystä. Jos tämä puisto olisi rakennettu viime vuosituhannen vaihteessa, voimaloita olisi pitänyt rakentaa näiden 28 asemesta 300 kappaletta.

Suominen uudistaisi järjestelmää yhdistämällä kannustimet markkinaehtoisuuteen ja kilpailuttamalla.