Yle julkaisi maailman ensimmäisen vaalikoneen 20 vuotta sitten – kadonneeksi luultu koodi löytyi muuttolaatikosta

Tässä kuussa tulee kuluneeksi tasan 25 vuotta maailman ensimmäisen verkkosivun julkaisusta. Vain viisi vuotta myöhemmin A-studion toimittaja Erkki Vihtonen keksi idean vaalikoneesta. Vuonna 1996 julkaistun vaalikoneen koodin luultiin jo kadonneen, mutta se löytyi yllättäen muuttolaatikosta.

politiikka
Vaalikone.
Maailman ensimmäinen vaalikone. Yle

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Tätä edelleen ajankohtaista kysymystä kysyttiin myös maailman ensimmäisessä vaalikoneessa. Ensimmäinen vaalikone julkaistiin Suomessa, EU-vaalien yhteydessä vuonna 1996. Kun vaalikoneen 20-vuotisjuhla viime keväänä lähestyi, Ylessä alettiin selvittää, oliko alkuperäisestä koneesta säilynyt mitään muuta kuin muistoja.

Vuonna 1996 Boris Jeltsin ja Bill Clinton pyrkivät uudelle presidenttikaudelle. Jasser Arafat taas valittiin palestiinalaisten presidentiksi. Ensimmäinen Tshetshenian sota riehui. Heli Rantanen heitti olympiakultaa Atlantassa. Internet oli kovasti in, mutta suurelle osalla suomalaisia se oli vielä mystinen tietoverkko, jota he eivät olleet vielä kokeilleet. Googlen tulevat perustajat olivat vielä Stanfordin yliopiston jatko-opiskelijoita, ja Facebookin perustaja Mark Zuckerberg alakoulussa.

Vaalikoneen isä

Vaalikoneen isä Erkki Vihtonen.
Erkki VihtonenYle

Yleisradion pitkäaikainen ulkomaantoimittaja Erkki Vihtonen oli kuitenkin hurahtanut nettiin.

– Internet oli hyvin nuori. Yleisradio oli saanut omat sivut pystyyn 1994. A-studio ja uutiset saivat nettisivut 1995, nyt eläkkeellä oleva Vihtonen muistelee.

Vihtonen oli tullut Yleen jo 1960-luvulla, yhtenä tv-uutisten ensimmäisistä ulkomaantoimittajista. 1990-luvun puolivälissä hän teki muiden töiden ohella A-studion nettisivuja käytännössä yksin, ja yritti keksiä sinne uutta sisältöä.

Yhdysvaltain 1996 presidentinvaalit ja CNN:n nettisivut synnyttivät inspiraation

Vihtonen törmäsi CNN:n nettisivulla interaktiiviseen kyselyyn. Siinä oli presidenttiehdokkaiden Bill Clintonin ja Bob Dolen puheista ja mielipiteistä koostettu lyhyt kysymyspatteri. Vastaamalla samoihin kysymyksiin äänestäjä sai vastauksen, kumpi ehdokkaista oli lähempänä omia vastauksia.

Vihtonen keksi vaalikoneen perusidean, joka on tänä päivänä edelleen sama. Toisin kuin CNN:n vertailussa, A-studion vaalikoneessa oleviin kysymyksiin pyydettiin ehdokkailta suoraan vastauksia, joihin kansalaisten vastauksia verrattiin.

– Jos CNN:n juttu oli moottorivene, meiltä tuli sitten ulos lentotukialus, se oli aivan toinen juttu, Vihtonen vertaa. Ylessä kysymykset määriteltiin itse ajankohtaisten aiheiden pohjalta, ja pyydettiin sitten niihin vastaukset eurovaaliehdokkailta. Jenkkiversiossa pystyi käytännössä vain vertamaan kahden presidenttiehdokkaan vaalilupauksia.

Ylen ensimmäinen vaalikone olikin paitsi Suomen, ilmeisesti myös koko maailman ensimmäinen vaalikone.

– Jenkeissä ei ainakaan ollut, eikä Kanadassa, ei Japanissa, eikä Euroopassa, Vihtonen luettelee.

Kadonneen koneen metsästäjät

Mediasuunnittelija Sanna Rönnblad koodasi ensimmäisen vaalikoneen.
Mediasuunnittelija Sanna Rönnblad koodasi ensimmäisen vaalikoneen. Yle

Internetin kunnia on todellakin katoavaista. Iso osa 1990-luvun nettisivuista on lopullisesti kadonnut bittitaivaaseen. Pitkään näytti siltä, että Ylen vuoden 1996 vaalikoneestakaan ei ollut säilynyt kuin muutama sekunti televisiokuvaa.

Maailman ensimmäisen vaalikoneen koodasi vuonna 1996 tuolloin Helsingin yliopistossa opiskellut Sanna Rönnblad. Hän löysi pari viikkoa sitten pitkän etsimisen jälkeen osan alkuperäistä koodia sekä ehdokkaiden vastausdatan.

– Löysin sen muuttolaatikosta, cd-levyltä, muiden vuoden 1996 työprojektien joukosta, Rönnblad kertoo. Rönnblad oli jo vuonna 1995 ollut luomassa Ylen uutisten ensimmäisiä nettisivuja.

Ensimmäinen vaalikone saatiin nyt Ylessä uudelleen pystyyn vanhan koodin pohjalta.

Nato-kysymys kestää isältä pojalle

Ensimmäisessä vaalikoneessa oli muun muassa. kaksi kysymystä, jotka ovat hyvin ajankohtaisia edelleen. Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin, onko tuleva eurovaluutta hyvä vai huono asia. Toisessa kohdassa tiedusteltiin, pitäisikö Suomen liittyä Natoon.

– Nato-kysymys on kulkenut läpi kaikkien vaalikoneiden, 20 vuotta, Erkki Vihtonen nauraa.

Vuoden 1996 ehdokkaissa Nato-jäsenyyden kannattajia oli vain muutamia. Yksi heistä oli RKP:n ehdokkaana ollut tunnettu tv-meteorologi Juha Föhr. Toinen oli varsin tuntematon nuori kokoomuspoliitikko nimeltään – Jyrki Katainen. Vielä vuonna 1996 suurin osa kokoomuksen ehdokkaista ei halunnut ainakaan avoimesti asettua Nato-jäsenyyden kannalle.

Kuvakaappaus Jyrki Kataisen vastauksesta kysymykseen; Pitäisikö Suomen pyrkiä NATO:n jäseneksi?
Yle

Vaalikone oli menestys

Ensimmäinen vaalikone oli ainakin suhteellinen menestys.

– Meillä oli sellaiset 2000 kävijää päivässä, se tuntui silloin ihan huikealta, internet oli silloin niin nuori, Vihtonen muistelee. Vihtonen ehti ennen eläkkeelle lähtöään johtaa usean Ylen vaalikoneen kehitystyötä.

– Ei mennyt kuin muutama vuosi ja meillä oli kävijöitä 20 000 päivässä. Vuoden 2003 vaalikoneen kokonaiskävijämäärä oli jo noin 400 000, Vihtonen kertoo.

Toinenkin vaalikone

Hämmästyttävästi Suomessa syntyi vuoden 1996 vaaleihin Ylen hankkeesta tietämättä toinenkin samantapainen idea. Nuorisojärjestö Allianssilla oli vaalikoneen kaltainen palvelu, nimeltään Harava. Allianssin projekti kärsi kuitenkin siitä, että palveluun ei saatu kovin kattavasti ehdokkaiden vastauksia. Ylen vaalikone ehti joka tapauksessa ilmestyä ensimmäisenä ja toimi mallina kaikille tuleville vaalikoneille. Itse vaalikone-sana tuli käyttöön vasta kolme vuotta myöhemmin.

Vaalikoneesta on tullut osa suomalaista demokratiaa

Kuvakaappaus vaalikoneesta.
Vaalikone vuodelta 1996. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.Yle

Erkki Vihtosen keksinnöllä on ollut iso vaikutus suomalaisten vaalikäyttäytymiseen. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan vuoden 2015 eduskuntavaalien alla noin45 prosenttia aikuisista suomalaisista oli käyttänyt jotakin vaalikonetta, äänestäjistä siis todennäköisestä jo valtaosa. Ja käyttäjistä yli puolet arvioi vaalikoneen vaikuttaneen ehdokkaan valintaan ainakin jonkin verran.

Sanna Rönnblad ei tiedostanut tekevänsä mitään historiallista ensimmäistä vaalikonetta koodatessaan.

– Ei vaalikonetta tehdessä. Mutta kun siihen aikaan teimme kaikki nämä muut palvelut, niin se oli hienoa aikaa, Rönnblad muistelee. Rönnblad oli mukana luomassa myös Yle uutisten nettipalveluita, siis juuri sitä mistä tätä tekstiä nyt luet.

Erkki Vihtonen taas muistuttaa kuinka häkellyttävän varhainen keksintö vaalikone oikeastaan oli.

– Jos ajattelee, että Yhdysvalloissa Valkoinen talo sai omat internet-sivut vuonna 1993, niin meillä oli vuonna 1996 koko valtakunnan laajuinen vaalikone. Niin on se ihan kiva, Vihtonen myhäilee.