"Mökillä kokoontuminen on aina ollut kesän kohokohta" – Saara Isoniemen mökkikirja kätkee vuosikymmenien muistot

Mökkikesä päättyy tänä viikonloppuna perinteisesti huvilakauden päättäjäisiin. Vuoden 2016 mökkikesä muistetaan varmasti vaihtelevista säistä ja myös ampiaisparvista. Mutta mitä tapahtui 10 vuotta sitten tai 30 vuotta sitten? Sen kertoo Saara Isoniemen mökkikirja, jota on uskollisesti täytetty vuosikymmenien ajan.

Kotimaa
Saara isoniemi lukee mökkikirjaa
Saara Isoniemen mökin tarinaa voi lukea ahkerasti täytetystä mökin vieraskirjasta.Johanna Manu / Yle

Saara Isoniemellä on mökki Lappajärven kauniilla rannalla. Punaista päärakennusta ja myöhemmin rakennettuja lisätiloja kehystää ranta, missä aurinko tuntuu paistavan tuntikaupalla – silloin kun malttaa paistaa.

Kesäsäät ovat olleet vaihtelevat, mutta hellettäkin on riittänyt. Matala rantavesi on ollut ahkerassa käytössä.

1970-luvun alusta Isoniemen perheen mökki on toiminut kokoontumispaikkana niin perheelle kuin ystäville. Emäntä Saara Isoniemi nauttii, kun mökki täyttyy elämästä ja naurusta. Kun paikalla ovat lapset lapsineen ja naapurin pikkuserkut niin väkeä voi yhtäkkiä olla iso joukko.

– Kun serkut ovat naapurissa lapsiensa kanssa, niin pihassa voi helposti olla 13 lasta, Saara kertoo.

– Me on vaihdettu monta kertaa paikkakuntaa ja aina eletty suvusta kauempana. Siksi mökillä kokoontuminen on aina ollut kesän kohokohta. Sukua kun ei ole talven mittaan nähnyt paljon.

Menneiden vuosien mökkihetkiä on talletettu ahkerasti vieraskirjoihin.

Mökkikirjan muistoja

Kun mökkikausi kevätkesällä alkaa, pelmuuttaa emäntä paikat kuntoon. Ja vaikka mökki ei kaipaisikaan suurempia siivoja, niin yksi rituaali on säilynyt jo vuosia. Aina ensimmäisenä mökki-iltana Saara selailee läpi kaikki mökin vieraskirjat.

– Aina pitää kerrata vieraskirjat läpi, että mitä näiden kymmenien vuosien aikana on tapahtunut.

Sivut kertovat, että mökillä on vierailtu ahkerasti ja usein kesät olivatkin varsin vilkkaita. Puhelias ja vieraanvarainen emäntä on kuitenkin nauttinut vieraspaljoudesta.

mökkikirja
Johanna Manu / Yle

– Jotenkin vieraat ovat aina tuoneet oman hienon tunnelman. Jälkikäteen on hienoa lukea ketkä ovat käyneet ja minkälainen sää silloin oli.

Moni vieraista on jo nukkunut pois, mutta toiset käyvät yhä säännöllisesti tapaamassa Saaraa ja nauttimassa mökkeilystä. Saara nauraakin, että vieraskirjoja selatessa joku sukulainen välillä kauhistelee, että täällä on joka sivulla meidän nimi.

Saara aloittaa jokakeväisen rituaalinsa vieraskirjojen kanssa, kun mökki illansuussa rauhoittuu. Silloin hän istahtaa paapan tekemään keinutuoliin ja aloittaa aikamatkan sivuja selaten.

– Lapset syntyivät 1971 ja 72. Mökki oli juuri valmistunut ja siinä sitä sitten opeteltiin perheenä olemaan mökillä, Saara kertoo. Ensimmäiset merkinnät kirjaan on tehty vuonna 1976.

– Lapset ovat olleet täällä vauvasta asti ja paikka on heille hyvin tärkeä. Oikeastaan me kaikki odotamme talven yli, että pääsemme taas kokoontumaan mökille.

Saara nauttii vielä joitain päiviä mökkeilystä ennen kuin pihakalusteet huolletaan ja mökki siivotaan talvea varten.

– Kyllä se sellaisen haikeuden tuo, kun mökkikausi päättyy. Sitä miettii, että mitäs täällä nyt talvella tehdäänkään ennen kuin pääsee alkuun siinä omassa kodissa.