Identiteettivarkauksia ilmoitettu poliisille jo yli 2 000 – "Voi aiheutua monenlaista haittaa"

Identiteettivarkaus tuli rangaistavaksi itsenäisenä rikoksena vuosi sitten syyskuussa. Ennätys tehtiin kesäkuussa, jolloin poliisille ilmoitettiin 300 identiteettivarkautta.

Kotimaa
Kuvassa käsi, joka lepää tietokoneen hiiren päällä
Niko Tuikka / Yle

Poliisille on tullut jo yli 2 000 ilmoitusta identiteettivarkauksista viime vuoden syyskuusta lähtien, jolloin ne tulivat rangaistavaksi itsenäisenä rikoksena.

Määrä on yleisesti ottaen ollut kasvusuunnassa. Ennätysmäärä ilmoituksia poliisille tehtiin kesäkuussa, 300. Heinäkuussa määrä laski, mutta oli yhä lähes 200, enemmän kuin kertaakaan viime vuoden puolella.

Rikoskomisario Sami Kalliomaa Helsingin poliisilaitokselta pitää lukuja suurina.

– Tosin täytyy ottaa huomioon, että petosrikollisuuden määrä on ylipäätään kasvanut ja hyvin usein identiteettivarkaudet liittyvät petosrikoksiin. Toki määrät ovat isoja ja niihin täytyy puuttua, jotta niitä saataisiin pienemmäksi.

Kalliomaa ei kuitenkaan vielä vetäisi suuria johtopäätöksiä määristä ja niiden muutoksista, sillä vertailuaika ei ole kovin pitkä.

– On tietysti mahdollista, että identiteettivarkaus tulee uutena rikosnimikkeenä pikkuhiljaa tutummaksi myös uhrien ja rikosten ilmoittajien keskuudessa ja sitä kautta määrät hiljalleen lisääntyvät, mutta se jää nähtäväksi.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Identiteettivaras tavoittelee usein taloudellista hyötyä

Identiteettivarkaudesta voidaan tuomita, jos henkilö erehdyttääkseen kolmatta osapuolta käyttää oikeudettomasti toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa.

Rikoskomisario Kalliomaa kertoo, että identiteettivarkaudet liittyvät usein johonkin toiseen rikokseen kuten juuri petokseen.

Jutuissa, joita meille tulee, lähtökohta on yleensä taloudellisen hyödyn tavoittelu.

– Hyvin suuri osa näistä on sentyyppisiä, että esimerkiksi internetin kautta tilataan tavaraa toisen henkilön tiedoilla tai käytetään toisen henkilön tietoja hyväksi, kun on tehty vaikkapa laitesopimuksia eli esimerkiksi hankittu puhelin ja liittymä. Joissakin tapauksissa on myös avattu pankkitilejä tai luotu valeprofiileja sosiaaliseen mediaan.

Hänen mukaansa identiteettirikokset tapahtuvat pääsääntöisesti verkossa.

– Identiteettivarkauksista voi aiheutua monenlaista haittaa ja harmia. Niissä jutuissa, joita meille tulee, lähtökohta on yleensä taloudellisen hyödyn tavoittelu.

Paras keino suojautua identiteettivarkaudelta on yleinen huolellisuus.

– Tärkeää on reagoida ja ilmoittaa asiasta poliisille, jos tulee vinkkejä, että omia tietoja on mahdollisesti käytetty toisen toimesta.

Identiteettivarkauksien selvittäminen riippuu Kalliomaan mukaan paljon tekotavasta ja -kanavasta. Osan saa selvitettyä helpostikin, osa taas on varsin mutkikkaita kokonaisuuksia.

"Selkeyttänyt lakia ja täyttänyt aukkoja"

Kalliomaan mukaan identiteettivarkauden tuleminen rikoslakiin omana rikoksenaan on ollut hyvä muutos, sillä se on selkeyttänyt lakia ja täyttänyt aukkoja esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tehtyjen valeprofiilien osalta.

– Toki jo aiemminkin toiminta, jossa on käytetty toisen identiteettiä, on täyttänyt yleensä toisen rikoksen tunnusmerkistön ja tullut sitä kautta rangaistavaksi.

Identiteettivarkaudesta voi nykylain mukaan rapsahtaa rangaistuksena sakkoa.