Ennusteet menivät pieleen – turvapaikan saaneet eivät ole pidentäneet asuntojonoja

Suurten kaupunkien asuntojonoihin odotettu ryntäys ei ole toteutunut, vaikka turvapaikkaa hakeneille on jaettu tuhansia oleskelulupia. Asuntojonoissa turvapaikan saaneita on häviävän vähän, eikä kukaan tiedä, miksi.

Kotimaa
vuokra-asuntoja
Kaupungin vuokra-asuntoja Helsingin Herttoniemessä.Yle

Viime syksyn pakolaistulvan aikana Etelä-Suomen suurten kaupunkien asuntoviranomaiset ennustivat ennestäänkin pitkien vuokra-asuntojonojen räjähtävän käsiin, kun turvapaikkapäätöksiä alkaa tulla.

Helsingin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo arvioi lokakuussa, että oleskeluluvan saaneista tulisi Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin vähintään 1 600 uutta asunnonhakijaa. Myös Espoossa ja Vantaalla odotettiin ryntäystä, mutta toisin kävi.

– Minun arvioni olivat silloin vääriä. Kävi niin, että mitään näkymää ei ole tullut heinäkuun loppuun mennessä, sanoo Leijo nyt.

Helsingin asuntojonoon on tullut tämän vuoden aikana vain 71 asunnonhakijaa EU:n ulkopuolelta. Kaikkiaan asuntojonossa on yli 15 000 hakijaa.

Kasvukeskusten asuntojonoihin on tullut vain vähän oleskeluluvan saaneita

Viime ja tänä vuonna myönteisiä turvapaikkapäätöksiä on tehty lähes 6 000, mutta etelän muidenkin suurten kaupunkien asuntojonoihin oleskeluluvan saaneita on tullut vain kymmeniä.

Vantaan viiden tuhannen asunnonhakijan jonossa on oleskeluluvan saaneita vain kymmeniä, eivätkä jonot Espoossakaan ole kasvaneet merkittävästi.

Ilmiö näkyy myös Tampereella, jonne tänä vuonna on muuttanut muualta pitkälle toista sataa oleskeluluvan saanutta. Heistä kaupungin asuntojonossa on vain kymmenen.

Yleisin oletus on, että oleskeluluvan saaneet ovat onnistuneet hankkimaan asuntoja vapailta markkinoilta tai asettuneet sukulaisten ja ystävien luokse.

Kukaan ei tiedä tarkkaan, miksi kuntien vuokra-asunnot eivät kiinnosta

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tiina Järvisen mukaan kaikista oleskeluluvan viime ja tänä vuonna saaneista turvapaikanhakijoista 1 300 on siirtynyt kuntien osoittamille kuntapaikoille ja 2 800 on viraston tietojen mukaan saanut asunnon itsenäisesti tai viranomaisten avustamana.

Järvinen arvelee, että tieto kuntien asuntojonojen pituudesta on voinut vähentää niihin hakeutumista. Samasta syystä vastaanottokeskuksissa ei ehkä ole voimakkaasti tarjottu niitä vaihtoehtona, Järvinen pohtii.

Maahanmuuttajien joukossa on asunnon hakemisesta myös vääriä käsityksiä. Uudenmaan Elyn maahanmuuttoasiantuntija Minna Kuivalainen kertoo uskomuksesta, että Helsingin asuntoa voi hakea vain pankkitunnuksilla, joita oleskeluluvan saaneilla ei usein ole. Leijo kiistää tämän ja toteaa, että asuntoa voi hakea perinteisillä tavoilla niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin.

Leijo huomauttaa, että viime syksystä turvapaikkakriteereitä on tiukennettu tuntuvasti ja turvapaikan saa oletettua harvempi. Tämä vähentää myös paineita kuntien asuntojonoihin.

Iso määrä turvapaikkaratkaisuja on vielä tekemättä

Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto ei vielä uskalla hengähtää helpotuksesta. Hän huomauttaa, että yli 14 000 hakemusta on edelleen ratkaisematta. Lisäksi oleskeluluvan saaneet ovat aina pienellä viiveellä valuneet muualta maasta kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Haapalehdon mukaan vasta ensi vuonna nähdään, mihin suuntaan tilanne kehittyy.

Haapalehto on huolissaan myös siitä, miten lopulta käy nyt tuttavien luota asunnon löytäneille. Pahimmassa tapauksessa heille ei löydy vakituista asuntoa ja he ovat vaarassa päätyä asunnottomiksi, sanoo Haapalehto.