Kuntaliitto: Hoitotakuuseen ehdotetut muutokset tietävät painetta kunnille

Ehdotetut muutokset hoitotakuussa laittaisivat kunnat hyvin erilaisiin lähtökuoppiin. Esimerkiksi Hämeenkyrössä uusiin aikarajoihin ylletään jo nyt, mutta paikoin kiireetöntä lääkäriaikaa saa odottaa kuukausia.

terveys
Stetoskooppi
Eeva Kuivas / Yle

Kuntaliiton mukaan hoitotakuuseen ehdotettuihin uusiin aikarajoihin pääseminen tietää painetta kunnille.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman hoidon saatavuutta selvittäneen työryhmän ehdotuksen mukaan muun muassa hoidon tarpeen arviointi pitäisi aloittaa heti. Lisäksi potilaan olisi päästävä tarvittaessa lääkärin vastaanotolle viikon sisällä.

Kaikissa kunnissa ei pystyttäisi takaamaan potilaan pääsyä viikossa vastaanotolle nykyisellä henkilöstöllä. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Hanna Tainion mukaan lisähenkilöstön saaminen voi olla vaikeaa.

– Kun ottaa huomioon, että tässä ollaan parhaillaan tekemässä sote-uudistusta, jossa palvelu siirtyy kokonaan pois kuntien järjestämisvastuulta, niin uuden henkilöstön palkkaaminen voi olla haastavaa. Lähtökohtaisesti pitäisi tulla toimeen nykyisellä resurssilla.

Tainio näkee, että potilaan näkökulmasta muutos olisi positiivinen. Terveyskeskuslääkärille pääsy vaihtelee alueittain ja paikoin kiireetöntä lääkäriaikaa saa odottaa edelleen jopa yli kolme kuukautta.

Hämeenkyrössä ei tarvitsisi ponnistella

Kaikissa kunnissa tilanne ei ole yhtä synkkä. Esimerkiksi Hämeenkyrössä uuden hoitotakuusuunnitelman mukainen kriteeristö toteutuu jo. Ylilääkäri ei pelkää, että hoitotakuuseen kaavaillut muutokset vaatisivat erityisponnisteluja.

– Meillä pääsee hoidon tarpeen arvioon hoitajalle kasvokkain tai puhelimitse jokaisena arkipäivänä virka-aikaan. Tarvittaessa potilas pääsee myös lääkärille, sanoo Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Tuomas Parmanen.

Sen sijaan hammashoidossa jonot ovat ajoittain venyneet yli lain määräaikojen.

Monet asiat ehdotuksessa mietityttävät potilaita ja ylilääkäriä

Vastaanotoille odottavilta asiakkailta ehdotukset saavat kiitosta. Digipalveluiden, kuten etäkonsultaation, laajempi hyödyntäminen puolestaan arveluttaa.

– Asioista puhuminen kasvokkain on mielestäni parempi kuin sähköisesti tehty asiointi, sanoo hämeenkyröläinen Liisa Norokorpi.

– Jos istun tietokoneen edessä, niin mitä lääkäri voi tilanteestani tietää, kysyy Asta Niittyoja Ylöjärveltä.

Ylilääkäriä puolestaan mietityttää se, että tiukan aikarajan kirjaaminen voisi johtaa ihmisiä harhaan.

– Kyse on aina lääketieteellisestä hoidon tarpeen arvioinnista ja se ei ole aina sama kuin mitä potilas ajattelee kiireellisyydestä tai tarpeesta, Tuomas Parmanen pohtii.