1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Nostaako harvinainen kivilaji alan uuteen nousuun? "Kivi on jopa kullan arvoista"

Paltamossa uskotaan vahvasti kivialan uuteen nousuun. Kainuun opistolla kymmenen vuotta pölyä kerännyt kivipaja on kunnostettu kahden yrittäjän ja opiston yhteistyönä. Paltamosta löytyy harvinaista terveyskivenä käytettävää nuummiittiä, jolla on isot markkinat Yhdysvalloissa.

Kuva: Arto Loukasmäki / Yle

Nuummiitti on tumma kivi, jossa on kullanvärisinä hohtavia säikeitä. Paltamosta löytyvä nuummiitti on harvinainen kivilaji, jota tähän mennessä on louhittu kaupalliseen käyttöön vain Grönlannista.

Nuummiittiä käytetään muun muassa terveyskivenä, jolla uskotaan olevan isot markkinat Yhdysvalloissa. Tämän harvinaisuuden lisäksi pääsevät Paltamossa jatkokäsittelyyn myös monet muut kivilajit.

– Arvoltaan Paltamosta löytyvä kivi on jopa kullan arvoista ja arvokkaampaakin. Suomessa on myös muita korukivilajikkeita ja tietysti markkinat määrittelevät hinnan, jonka ostaja on valmis maksamaan uudesta tuotteesta. Siinähän me olemme mielenkiintoisella alueella, että meillä on ametistikaivoksia ja esiintymiä Lapissa sekä muuallakin Suomessa, sanoo Paltamon kehitysjohtaja Anu Tervonen.

Kymmenen vuoden pölyt pyyhitty pois

Nuummiitin innoittamana Paltamossa otetaan käyttöön Kainuun opiston kivipaja kymmenen vuoden pölyttymisen jälkeen. Syyskuun puolivälin jälkeen järjestettävä viisipäiväinen kivityön peruskurssi tuli hetkessä täyteen. Mukaan mahtui 13 kurssilaista, mutta tulijoita olisi ollut enemmänkin.

Koulutuksen tavoitteena on löytää osaajia ja yrittäjiä, jotka voisivat aloittaa koru- ja terveyskivien jalostuksen Paltamossa. Kurssi sisältää geologian perusteita, muotoilun huippuoppia sekä käytännössä tapahtuvaa kivenhiontaoppia.

Arvoltaan Paltamosta löytyvä kivi on jopa kullan arvoista ja arvokkaampaakin.

Anu Tervonen

– Olen ollut Kainuun opistossa neljä vuotta ja silloin tällöin on tullut esille se, miten me voisimme hyödyntää näitä Paltamon kiviesiintymiä. Suurin syy kymmenen vuoden taukoon on se, että silloinen opettaja, joka kivityökursseja järjesti, lähti Kainuun opistolta pois ja meillä ei ollut talossa alan osaajaa. Nyt onneksi saimme toimivan kokonaisuuden ja pääsemme käynnistämään kivipajan uudelleen, kertoo Kainuun opiston rehtori Helena Ahonen.

Jatkossa alkeiskursseja pyritään järjestämään lisää jatkokoulutusten lisäksi. Ahonen uskoo, että kursseja järjestetään vuosittain kolmesta neljään ja erilaisilla painotuksilla, jotta uusia asioita olisi tarjolla.

– Kiviala näyttää jännästi elpyneen. Paikallisuus ja kestävän kehityksen asiat ovat ihmisten mielessä ja nyt ajatellaan, että on kivempi käyttää kotipaikkakunnan tai lähiympäristön kivistä valmistettuja koruja kuin ostaa jossain kauempana valmistettuja koruja postimyynnistä, kertoo Kainuun opiston rehtori Helena Ahonen.

Tavoitteena ulkomaanvienti

Paltamon kunnassa uskotaan kivityöpajan käynnistämisen herättävän henkiin uusien luonnonvarojen hyödyntämisen ja nostavan kivialan uuteen nousuun.

– Tämä on kuin ilon ja onnen päivä, kun olemme tässä pisteessä. Toki meillä on ollut tämän kymmenen vuoden aikana strategiassa luonnonvarojen, mineraalien, rakennuskiviesiintymien ja nyt näiden korukivien hyödyntäminen, sanoo Tervonen.

Nuummiittia kalliossa Paltamon kiviesiintymässä. Kuva: Arto Loukasmäki / Yle

Tervosen mukaan kivet ovat helposti tuotteistettavissa ja myytävissä ulkomaille. Vienti vaatii markkinointia ja valtavan määrän suunnittelutyötä. Korukivien valmistaminen voi herättää uuteen nousuun myös uinumassa olleen rakennuskivipuolen.

– Toivon, että molemmat lähtevät menestymään ja omille poluilleen. Rakennuskivituotannolla saadaan aikaiseksi isoja massoja, mutta korukivellä on monta muuta ulottuvuutta, kuten siihen liittyvä kivimatkailu, joka lisää myös tunnettavuutta. Rakennuskivituotanto voi olla taloudellisesti merkittävämpi, sanoo Tervonen.

Nyt onneksi saimme toimivan kokonaisuuden ja pääsemme käynnistämään kivipajan uudelleen.

Helena Ahonen

Paltamon tärkeät ja merkittävimmät kivi- ja mineraaliesiintymät ovat tiedossa, nuummiittiesiintymästä on tutkimuksia muun muassa vuodelta 1993 (siirryt toiseen palveluun). Esiintymät ovat kuitenkin maanomistajien hallussa ja jos maanomistaja ei halua niitä hyödyntää, tie kiviesiintymän hyödyntämiseksi päättyy siihen.

– Nyt meillä on sellainen tilanne, että maanomistajalla on nyt kiinnostusta hyödyntää omia resurssejaan, eli tarvitaan omistajuutta sekä yrittäjyyttä ja nyt sitä onneksi löytyy, täsmentää Tervonen.

Uusia yrityksiä ja kursseja

Kainuun opistossa uskotaan uusien kurssien lisäksi myös uusien yritysten syntymiseen. Kivityökurssien lisäksi opiston kivityöpaja on vuokrattu tässä vaiheessa kahdelle yrittäjälle, jotka ryhtyvät valmistamaan työkseen kivestä koruja ja muita kivituotteita. Kivipajaa on kunnostettu yrittäjien ja opiston yhteistyönä.

– Yrittäjät ovat hoitaneet sisustuksen niin, että siitä tulee heidän yrityksensä näköinen. Opisto on hoitanut rakenteita, putki- ja sähkötöitä sekä suojakaaria ja kaikkea sellaista mitä siihen tarvitaan, sanoo rehtori Helena Ahonen.

– Meiltä on kysynyt työtiloja myös toisentyyppinen kivialan yrittäjä. Jos oikein hyvin käy, saamme tänne Miesvaaran päälle yrityskeskittymän, hehkuttaa Ahonen.