Lappeenrannan lentoasema vailla reittilentoja – julkinen kilpailutus voi lykätä reittien avautumista vuodella

Alueelliseen omistukseen vuoden alussa siirtynyt Lappeenrannan lentoasema on edelleen vailla reittiliikennettä. Uusien reittien avautuminen kesällä 2017 voi lykkääntyä, jos vaatimus julkisesta kilpailuttamisesta toteutuu.

liikenne
Liikesuihkukone businesslento embraer lappeenranta
Liikesuihkukone Embraer Legacy 600 Lappeenrannan lentoasemallaJari Tanskanen / Yle

Lappeenrannan Lentoasema Oy on neuvotellut viiden lentoyhtiön kanssa suorien reittien avaamisesta Lappeenrannasta Keski-Eurooppaan. Yhtiöt päättävät kesän 2017 reiteistä syyskuun aikana, mutta toistaiseksi sopimusta ei ole voitu tehdä yhdenkään lentoyhtiön kanssa.

Neuvotteluja voi vaikeuttaa maakuntajohtajan vaatimus reittien julkisesta kilpailuttamisesta, mikä pisimmillään voi lykätä lentojen aloittamisen ensi kesän yli. Liikenneministeriössä ihmetellään lappeenrantalaisten puuhastelua.

On vaikea keksiä syytä, miksi esimerkiksi Lappeenrannan ja Budapestin välille pitäisi nimetä julkisen palvelun velvoite.

liikenneneuvos Tuomas Suvanto

– On vaikea keksiä syytä, miksi esimerkiksi Lappeenrannan ja Budapestin välille pitäisi nimetä julkisen palvelun velvoite, sanoo liikenneneuvos Tuomas Suvanto.

Julkisen palvelun velvoite voidaan EU:n asetuksen mukaan määritellä syrjäiselle lentoasemalle suuntautuvalle lentoliikenteelle, jota ei kaupalliesti saada kannattavaksi. Suomessa sellaisia yhteyksiä ovat Helsingistä Savonlinnaan ja Poriin lennettävät reitit.

Savonlinnan seutukunta tukee kannattamatonta liikennettä vuosittain jopa miljoonalla eurolla.

– Parhaillaan selvitämme konsultin avulla, miten säätelyn tulkinnat tässä asiassa menevät, sanoo Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Olli Naukkarinen.

Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan liiton perustama säätiö omistaa lentoaseman. Omistajien erilaisista näkemyksistä huolimatta säätiössä toivotaan, että lentoyhtiöiden kanssa päästään neuvottelupöytään mahdollisimman nopeasti.

Kilpailutus voi lykätä lentoja vuodella

Julkisen palvelun velvoitteeseen liittyvä kilpailutus kestää nopeimmillaan puoli vuotta. Ensin lentoyhtiöiltä tiedustellaan, haluaisiko jokin yhtiö lentää reittiä ilman tukea. Mikäli halukkaita ei löydy, liikenteen ostaja – siis säätiö – määrittelee kuinka usein ja minkälaisella koneella reittiä lennetään. Sen jälkeen liikenne kilpailutetaan ja tarjokkaista valitaan yhtiö, joka sitoutuu lentämään sopimusajan.

Lentoyhtiöt pyrkivät aloittamaan uuden reitin markkinoimisen puoli vuotta etukäteen, jotta koneissa ei tarvitsisi kuljettaa tyhjiä istuimia. Käytännössä kilpailutuksen seurauksena markkinointi voisi alkaa vasta keväällä, jolloin lentojen pitäisi jo alkaa.

Tällöin on vaarana, että lentoyhtiö lykkää reitin avaamista seuraavaan kesään tai maksattaa tappiolliset lennot kaupunkilaisilla. Julkisen palvelun velvoitteessa lentoyhtiö voi lentää ilman omaa riskiä, sillä yhtiölle korvataan toiminnalliset tappiot. Valtion sitoutuminen tappioiden maksajaksi on epätodennäköistä.

Suora tuki lentoyhtiöille kielletty – markkinointiyhteistyö ei

Julkisen palvelun velvoitteen vaihtoehtona on markkinointituki, jota Lappeenrannassa on maksettu Air Balticille ja Ryanairille silloin, kun yhtiöt vielä lensivät Lappeenrantaan. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tradea tekee markkinointiyhteistyötä edelleen Ryanairin kanssa.

Julkisen palvelun velvoite ei mitenkään sovi matkailupainotteiseen halpalentoliikenteeseen.

Tradean lentoliikenteen kehitysjohtaja Marja Aalto

– Tässä maksetaan siitä, että yhtiö markkinoi reittejä omilla nettisivuillaan tai vaikkapa lentoyhtiön omassa lehdessä, sanoo Tradean lentoliikenteen kehitysjohtaja Marja Aalto.

Aallon mukaan Tampere-Pirkkalan lentoyhteyksiä markkinoidaan myös monella muulla tavalla, erityisesti sosiaalisessa mediassa tai tv:ssä. Tänä vuonna Tradea maksaa Ryanairille näkyvyydestä alle 100 000 euroa. Yhtä matkustajaa kohden summa on vajaat kolme euroa.

Markkinointitukeen käytetty raha tulee käytännössä moninkertaisesti takaisin turistien tuomina matkailutuloina.

– Julkisen palvelun velvoite ei mitenkään sovi matkailupainotteiseen halpalentoliikenteeseen, eikä esimerkiksi Tampereella ole sellaiseen edellytyksiä, sanoo kehitysjohtaja Marja Aalto.

Lappeenrannan saama lentokenttätuki EU:n tutkittavana

Lennonjohtaja Lappeenrannan lennonjohtotornissa
Lappeenrannan lennonjohto Tommi Parkkinen/Yle

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt Finavialta alueelliseen omistukseen siirtyneelle Lappeenrannan lentoasemalle tälle vuodelle miljoonan euron tuen.

Summasta on toistaiseksi voitu maksaa kolmannes. Tukea voi käyttää esimerkiksi lennonjohdon tai turvatarkastuksen toiminnan kehittämiseen, eli ei kaupalliseen toimintaan.

Loppuosalle liikenne- ja viestintäministeriö odottaa EU:n hyväksyntää, sillä jäsenvaltioiden on notifioitava myöntämänsä tuet komissiossa.

– Syyskuussa saamme EU:lta päätöksen siitä, voidaanko toimintatuki maksaa kokonaan Lappeenrannalle, sanoo liikenneneuvos Tuomas Suvanto.

Esteitä tuen maksamiselle ei pitäisi olla odotettavissa. Sen jälkeen tukea voidaan maksaa vuosittain ilman, että asiaan täytyisi uudelleen kysyä lupaa EU:lta. Saamansa summan lentokenttäyhtiö voi käyttää esimerkiksi maapalveluiden tai lentoaseman kaupallisen toiminnan kehittämiseen, mutta ei lentoyhtiöiden tukemiseen. Ministeriö seuraa tarkkaan tuen käyttöä.

Saimaalle tehtävät valmismatkat tavoitteena

Lappeenrannan lentoasemalle tänä vuonna merkittävä tulonlähde ovat liikesuihkukoneet, joita vierailee kentällä useita viikottain.

Ensi kesän reittilentojen ohella kenttä tavoittelee suorien charter-lentojen määrän lisäämistä. Sen lisäksi, että eteläkarjalaiset lentävät Välimeren alueelle lomalle, keskieurooppalaisia turistiryhmiä halutaan lomailemaan Saimaan alueelle.

– Tärkeää on saada aloitettua valmismatkat Saimaalle, sanoo lentoaseman vt. toimitusjohtaja Petteri Lehti.

Tällöin Lappeenrannan kautta matkustettaisiin eri puolille Saimaata, esimerkiksi Kolille, Savonlinnaan ja Mikkelin seudulle. Tämä toisi myös paikallisille matkailuyrittäjille uusia asiakasryhmiä.

– Jos me saisimme ensi kesänä tuhatkin turistia valmismatkalla lentäen suoraan Saimaalle, se olisi jo hyvä alku, muotoilee Lehti.