Paikkasiko pääministeri kätilöiden avulla julkisuuskuvaansa? Kätilöiden johtonainen puhuu suunsa puhtaaksi

Millariikka Rytkönen on yksi kolmesta kätilöstä, jotka vuosi sitten selättivät pääministeri Juha Sipilän palkanlisien leikkauskiistassa. Sittemmin Kätilöliiton puheenjohtajaksi valittu Rytkönen epäilee, että pääministeri käytti kätilöitä hyväksi julkisuustempussaan.

Kotimaa
Millariikka Rytkönen
Pekka Tynell / Yle

Kätilö Millariikka Rytkösen punaiset hiukset heilahtavat ja silmät siristyvät, kun hän palaa vuoden takaiseen palkkataistoon. Silloin maan hallitus pääministerin johdolla oli aikeissa leikata palkansaajien sunnuntai- ja vuorolisiä.

Tilastokeskus nosti kätilöt tikunnokkaan laskemalla, että leikkaukset koskisivat eniten juuri heitä, jatkuvaa kolmivuorotyötä tekeviä hoitoalan naisia. Kätilöt julkistivat palkkakuittinsa ja esiintyivät televisiossa. Pääministeri Juha Sipilä pyörsi kantansa.

Meille ei opeteta poliittista kapulakieltä.

Millariikka Rytkönen

Vuosi tapahtumien jälkeen Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen epäilee pääministeriä julkisuustempusta.

– Rehellisesti sanoen en tiedä kuinka spontaani oli pääministerin"kätilöt käänsivät pääni"-temppu vai oliko se ennalta suunniteltu juttu, jossa käytettiin tietoisesti hyväksi kätilöistä vallitsevaa mieluisaa mielikuvaa.

Rytkönen arvelee, että pääministeri on itsekin ollut mukana synnytyksessä ja tietää varmasti, miten kätilöihin suhtaudutaan. Ihmiset jakavat hyvinkin intiimejä asioita kätilöiden kanssa ja ammattikunta herättää siksi myös paljon myönteisiä tunteita.

– Kyllä meiltä vastauksen saa. Me puhumme niin kuin asiat on, sillä meille ei opeteta poliittista kapulakieltä, napauttaa Rytkönen.

Kansa ymmärsi ja jakoi kiitoksia suorasta puheesta.

Hallitus luopui palkanlisien leikkauksista ja vei kolmanneksen julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoista.

– Koin, että lomarahoista leikkaaminen kävisi kaikkien nilkkaan eikä vain pienipalkkaisten hoitoalan ammattilaisten lisiin, jotka sentään ovat iso osa tuloistamme.

Kätilöliiton pouheenjohtaja Millariikka Rytkönen
Millariikka Rytkönen on ollut reilut puoli vuotta Kätilöliiton puheenjohtaja. Pekka Tynell / Yle

Pääministerin tarkoitusperien epäilyn ohella hampaankoloon jäi osa lomarahoista.

– Minun talousymmärrykseeni ei mene se, että vain meiltä julkisen sektorin työntekijöiltä vietiin lomarahat. Miksi leikkausta ei tehty yksityisellä puolella myös, sillä sen nyt luulisi parantavan kilpailukykyä.

Avioliiton sisäiset kiky-neuvottelut

Millariikka Rytkönen ei jää sanattomaksi herrojen edessä, mutta välillä perheen sisäiset kilpailukykyneuvottelut ottavat koville. Mies on rakennusalan yrittäjä, joka katsoo kolikon toista puolta.

– Kerran meinasin jättää automatkan Lahden moottoritiellä kesken, kun meillä oli meneillään hyvin tiivis kiky-keskustelu, nauraa Rytkönen.

Vakavoiduttuaan hän sanoo, että yrittäjämies on paras mahdollinen mies työnarkomaaninaiselle. Ei tarvita selityksiä työpäivien venymisestä, epäsäännöllisistä työajoista tai rakkaudesta omaan työhön.

Kyllä me nyt toistaiseksi on nukuttu samassa sängyssä

Millariikka Rytkönen

– Minun ei ole ikinä tarvinnut selittää miehelleni, jos saan kuningasajatuksen yhdeltä yöllä.

Tiukoissa paikoissa preppausapua löytyy kotoa, kun mies kertoo yrittäjänäkemyksiään järjestöaktiiville. Kätilö joutuu miettimään omia perustelujaan tarkasti.

– Toki kun on kyse avioliitosta, niin ei se aina mene noin hienosti, mutta kyllä me nyt toistaiseksi on nukuttu samassa sängyssä.

Vanhan Porvoon zen

Hyvinkäällä syntynyt, siellä koulunsa käynyt ja työelämään astunut Rytkönen tapasi puolisonsa toistakymmentä vuotta sitten. Rakkaus vei naisen Porvooseen. Ja sai tämän rakastumaan uudelleen, kaupunkiin.

Millariikka Rytkönen sanoo, että Porvoo on enemmän kuin kaupunki tai asuinpaikka. Vanha Porvoo on hänen sielunmaisemansa.

– En ole mikään rauhallinen ihminen, vaan menen nollasta sataan aika herkästi, mutta vanha Porvoo rauhoittaa. Tässä paikassa on joku kumma zen. Kun käpöttelen vanhan kaupungin mukulakivikatuja ylös ja alas, saan vastauksen asioihin.

Ennen Porvooseen muuttoa Rytkönen ehti keskeyttää lukionkäynnin ruotsin kielen ehtojen takia, opiskella lähihoitajaksi ja olla töissä lastenkodissa, jossa sikisi ajatus ryhtyä kätilöksi.

– Kun itkin työpäivän päätteeksi lastenkodin lasten asioita, ajattelin, että Suomessa täytyy olla joku työ, jossa voi joka päivä elää ruusunpunaisia hetkiä.

Nainen kävelee vanhassa Porvoossa.
Kävelylenkeillä vanhassa Porvoossa syntyvät Millariikka Rytkösen ratkaisut vaikeisiin asioihin.Pekka Tynell / Yle

Millariikka Rytkönen on henkeen ja vereen kätilö, mutta ei aina halua tunnustautua sellaiseksi, sillä usein kohdatessaan kätilön ihmiset haluavat avautua omasta, vaimonsa tai tuttavansa synnytyksestä.

Hän on kuunnellut synnytyssalikertomuksia muun muassa roskakatoksessa, pankin tiskillä ruuhka-aikaan ja puhelimessa, kun miespuolinen puhelinmyyjä halusi jakaa synnytyskokemuksensa.

– Nämä asiat menevät iholle tai jopa sen alle ja vaativat oman aikansa ja paikkansa.

Synnytysten ja naistentautien maailma vaatii kätilöiltä ennakointia, paineensietokykyä ja kovaa pokkaa. Kätilöihin luotetaan ja sitä Rytkönen arvostaa.

– Vaikka taivas putoaisi niskaan, niin kätilön pokka pitää. Me kannattelemme, kun sitä tarvitaan.

Naisen tissit eivät ole bikinien täytettä.

Millariikka Rytkönen

Kätilö tuntee naisen ruumiin paremmin kuin kukaan naista itseään lukuun ottamatta, Rytkönen väittää. Naisia on monenmoisia ja siksi yhdenmukaisuuteen pakottaville ulkonäköpaineille pitäisi hänen mukaansa sanoa näkemiin.

– Omaan kroppaani olen tyytyväinen. Parasta siinä on, että se pystyy tekemään uusia ihmisiä ja vielä ruokkimaankin ne. Minun voimani ovat näissä asioissa.

Rytkönen hämmentyy kohdatessaan ainoastaan naisen kehon esteettisiä arvoja korostavia näkemyksiä. Hän ei etsi syyllisiä mediasta tai muualta, vaan toivoo, että vanhemmat kertoisivat toisin lapsilleen.

– Lempilausahdukseni lapsille on, että naisen tissit eivät ole bikinien täytettä, vaan ne ovat maitobaari ja tarkoitettu vauvan ruokkimiseen.

Rytkönen patistaa vanhempia kertomaan lapsilleen ihmiskehon toiminnoista. Lisääntymisterveyttäkään ei saisi jättää yksin koulun kontolle.

– Viidesluokkalaisen kirjassa kerrottiin kahdella aukeamalla kastemadoista, mutta imetyksestä oli vain kaksi lausetta.