Maastakarkotetut palaavat kotimaahansa tyhjin käsin ja tyhjän päälle

"Kosovossa on vaikea leipoa korvapuusteja, koska vehnäjauhot ovat erilaisia kuin Suomessa. Ikävöin Suomesta myös mämmiä". Kosovolainen Ferdi on yksi karkotetuista. Hänkin olisi halunnut jäädä Suomeen.

Ulkomaat
Lana Rafik oviaukossa.
Lana Rafik, Irak.Katja Tähjä

Satoja tuhansia ihmisiä uhkaa Euroopassa maastakarkotus. Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä karkotuspäätöksen saaneille myöhemmin käy. Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä selvittivät karkotettujen kohtaloita.

Ensimmäinen kielteinen vastaus turvapaikka-anomukseemme tuli, kun olimme olleet Ruotsissa vuoden. Perusteluja ei annettu. Ruotsin maahanmuuttoviraston mukaan Irak on meille turvallinen.

Lana, Irak

Irakilainen Lana on yksi heistä, joiden elämäntarina päätyi teokseen Karkotetut. Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä kiersivät eri puolilla maailmaa useamman vuoden aikana. He tutustuivat karkotettuihin, haastattelivat ja valokuvasivat heitä.

– Ihmettelin monet kerrat ihmisten sinnikkyyttä ja pärjäämistä vaikeuksien keskellä. Poliisit saattavat laittaa käsirautoihin ja väkivalloin karkottaa maasta. Se on hyvin traagista, Kaisa Viitanen toteaa.

Mies huovan alla lattialla.
Gola Jabbar, Irak.Katja Tähjä

"Alkoholia on kulunut aika tavalla"

Monet karkotetut ovat ehtineet asua Euroopassa jo vuosia. Heillä saattaa olla työ- tai opiskelupaikka ja parisuhde. Osa on oppinut uuden kielen ja lapset käyvät koulua. Karkottamista edeltää usein kielteiset turvapaikka- tai oleskelulupapäätökset ja pitkät valitusprosessit.

Karkotus maasta merkitsee monelle elämän pysähtymistä ja nöyryytystä. Palaamiseen liittyy myös pelko vainon tai väkivallan kohteeksi joutumisesta.

– Ihmiset joutuvat palaamaan hyvin monenlaisiin olosuhteisiin. Heitä kaikkia yhdistävä tekijä on paluuseen liittyvä häpeä. Moni palaa tyhjän päälle ja tyhjin käsin. Ennen Eurooppaan lähtöä on saatettu myydä ehkä koko suvun omaisuus ja sitten onkin palattava vähän ei mihinkään, valokuvaaja Katja Tähjä toteaa.

Irakissa on vierähtänyt vuosi. Minulle ei ole ollut töitä eikä rahaa. Alkoholia on kulunut aika tavalla. Elämäni on ollut pelkkää kriisiä.

Shvan, Irak
Mies rannalla.
Katja Tähjä

Maahanmuuttoviraston mukaan karkottamisella tarkoitetaan maastapoistamismenettelyä. Jos ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta, hänet karkotetaan. Käännytettäessä ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa.

– Meidän kantamme on, että heistä voidaan puhua yhtenä ryhmänä, karkotettuina. He kaikki olisivat halunneet jäädä Eurooppaan. He eivät olisi halunneet palata kotimaahansa.

"Se oli kuin kuolemantuomio"

Viime vuonna Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa Suomesta 279 ihmistä. Suurimmassa osassa karkotusten syy on luvaton oleskelu maassa. Päätösten täytäntöönpanosta vastaa poliisi.

Kaksi poliisia pyysi minua toiseen huoneeseen ja istutti tuoliin. He kertoivat aloittavansa käännytyksen. Se oli kuin kuolemantuomio.

Gola, Irak
Näkymä vankilan ikkunasta. Suljettu sisäpiha.
Katja Tähjä

Euroopan maat ovat tiukentaneet turvapaikkapolitiikkaa ja suhtautuminen maahanmuuttoon on kiristynyt.

– Meille syntyi vaikutelma, että Eurooppaa kiinnostaa ennen kaikkea maastapoistamisen tehostaminen ja ulkorajojen vahvistaminen. Samalla EU:n ulkopuoliset ihmiset nähdään lähtökohtaisesti pahoina.

Merireittejä tiukennetaan, mutta aina sieltä tavalla tai toisella pääsee läpi. Matka on vaikea ja vaarallinen, joten totisesti toivon, ettei minun tarvitse ryhtyä siihen uudelleen."

Jobe, Gambia
Mies
Jobe Ntende, Gambia.Katja Tähjä

"Taidan olla suomalaisempi kuin suomalaiset itse"

Euroopan unionin alaisen rajaturvallisuusvirasto Frontexin mukaan Euroopasta palautettiin 175 220 ihmistä viime vuonna. Palauttamiskiellon periaatteen mukaan eurooppalaiset valtiot eivät saa palauttaa ihmisiä turvattomiin maihin.

– Eurooppalaisten viranomaisten vastuu päättyy sillä hetkellä kun saattopoliisi kääntää näille ihmisille selkänsä ja on varmistanut, että he poistuvat maasta, Kaisa Viitanen sanoo.

– Pitäisi olla järjestelmä, jolla vähän enemmän seurataan, mitä karkotetuille tapahtuu. Minusta on aika vastuutonta, että emme tiedä, minkälaisiin olosuhteisiin ihmiset palaavat, Katja Tähjä jatkaa.

Moni haaveilee yhä Euroopasta ja sinne palaamisesta.

Mies metsässä.
Ferdi Çollaku, Kosovo.Katja Tähjä

Jos saisin toivoa, söisin lautasellisen uusia perunoita ja lohta. Eikä reissumies juustosiivulla olisi pahitteeksi. Taidan olla suomalaisempi kuin suomalaiset itse. Olen loukkaantunut, että Suomi pakotti meidät lähtemään.

Christiana, Ghana

Haastateltavien lainaukset ovat Kaisa Viitasen ja Katja Tähjän kirjasta Karkotetut.

Viitasen ja Tähjän edellinen tietokirja Paperittomat kertoo Euroopassa ilman oleskelulupaa elävistä ihmisistä. He saivat kirjasta Suomi-palkinnon.