Miten turistimatkalla voi varautua maanjäristykseen? Katso, missä järisee eniten

Matkakassiin kannattaa ottaa pari lisätavaraa järistyksen varalta ja hotelliin tultaessa on hyvä miettiä, missä olisi huoneen turvallisin paikka. Muun muassa näitä neuvoja antaa tutkija Päivi Mäntyniemi Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Ulkomaat
Pieni poika ja vanhemmat polvillaan lattialla, kädet pään suojana.
Japanilaiset varautuvat maanjäristyksiin harjoittelemalla. Tämä perhe otti suoja-asennon, ennen kuin maanjäristysimulaattori alkoi heilutella heitä.Kimimasa Mayama / ESA

Maanjäristyksiä ei osata ennustaa, mutta osassa maailmaa maan järiseminen on todennäköisempää kuin muualla.

Turistikin voi joutua lomallaan maanjäristyksen keskelle, vaikka riski järistyksen osumisesta juuri omalle kohdalle on verraten pieni.

Matkustaessa ei tarvitse siis olla kauhean huolissaan, mutta järkevää on kuitenkin miettiä varautumista mahdolliseen maanjäristykseen samalla, kun muutenkin valmistautuu matkaan, sanoo dosentti, yliopistotutkija Päivi Mäntyniemi Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Etukäteisvalmistautuminen ikään kuin vapauttaa huolestumisesta, hän huomauttaa.

Tässä seismologian instituutin (siirryt toiseen palveluun) vinkkejä:

1. Ennen matkaa: Hyvät kengät ja taskulamppu

Matkalle kannattaa ottaa mukaan taskulamppu, paristoilla toimiva radio ja ensiapupakkaus. Myös hyväpohjaiset kengät ovat tarpeen, sillä esimerkiksi rantasandaaleissa voi olla tuskaista kävellä, jos maa on täynnä lasinsirpaleita, Mäntyniemi neuvoo.

Saatavilla hotellissa pitäisi myös olla vesipullo ja jotain pientä syötävää.

Etukäteen olisi myös hyvä opetella ensiaputaitoja sekä opiskella maanjäristyksiin liittyviä asioita.

2. Hotellissa: Onko sänky ikkunan vieressä, missä tavataan?

Hotelliin saavuttua on hyvä tutustua turvaohjeisiin ja tarkistaa, missä ovat varauloskäynnit ja vaahtosammutin. Huoneessa puolestaan kannattaa selvittää, missä ovat turvallisimmat paikat.

Painavat esineet on syytä pitää alahyllyillä tai lattialla, mutta kulkuväylät vapaana. Maanjäristys voi särkeä ikkunoita, joten kannattaa katsoa, että vuoteet ovat paikassa, jossa lasinsiruja ei pääse lentämään kasvoille.

On myös hyvä tarkastaa, ettei huoneessa ole painavia huonekaluja, jotka voivat kaatua päälle tai sängyn lähellä raskaita tauluja, jotka voivat pudota, Mäntyniemi neuvoo.

Matkaseuralaisten kannattaa myös sopia tapaamispaikka maajäristyksen jälkeen sen varalta, että joku joutuu erilleen muista.

3. Jos maa järisee: Älä ryntää hotellista ulos

Jos maa järisee, kun olet hotellissa tai muissa sisätiloissa, älä ryntää ulos. Aika paljon loukkaantumisia sattuu, kun ihmiset ryntäävät paniikissa ulos ja tuuppivat toisiaan, Mäntyniemi sanoo.

Tyhjemmässäkin rakennuksessa pitää muistaa, että julkisivusta voi irrota esimerkiksi koristeita, vaikkei talo sortuisikaan.

Järistyksen ajan on syytä pysyä paikallaan. Kannattaa mennä matalaksi ja suojata päänsä. Suojaa voi hakea tukevan pöydän, vuoteen tai vaastaavan alta.

Jos herää yöllä ja on etukäteen katsonut vuoteen olevan turvallisessa paikassa, kannattaa pysyä järistyshetki sängyssä, ja lähteä vasta sen jälkeen ulos.

Hissejä ei saa käyttää ja parvekkeita tulee välttää. Etäällä pitää pysyä myös ulko-ovista, ikkunoista ja savupiipuista sekä helposti särkyvistä, kaatuvista tai putoavista esineistä.

4. Pyri rannalta sisämaahan, kujalta aukiolle

Ulkona olijan kannattaa järistyksen sattuessa pysytelläkin ulkona.

Murskaantuneita taloja, joiden keskellä seisoo kalastusalus. Taustalla voimakkaasti savuava tulipalo.
Kesennuman sataman kalastusalukset päätyivät tsunamin voimasta kasaksi kadulle Japanissa vuonna 2011.EPA

Parasta olisi, jos voisi päästä mahdollisimman avoimelle paikalle. Välttää kannattaa etenkin vanhoja ja korkeita rakennuksia, sähköpylväitä ja -linjoja, helposti sortuvia rinteitä ja muita vastaavia kohteita.

Jos on keskellä ihmisruuhkaa kapeilla kaduilla, voi jäädä jumiin, mutta silloin pitää vain pyrkiä pysyttelemään rauhallisena, Mäntyniemi neuvoo. Järistyksen ajan on hyvä olla matalana kyykyssä, jottei kaatuisi tärinän voimasta.

Sisätiloihin ei pidä palata ennen kuin on varma rakennuksen turvallisuudesta. Rakennus on voinut vaurioitua, vaikkei olekaan romahtanut, ja esimerkiksi jälkijäristys voi romahduttaa sen.

Merenrannalla olijan pitäisi pyrkiä sisämaahan ja korkealle paikalle, sillä seurauksena voi olla tsunami.

5. Auto tien poskeen

Jos on järistyksen aikana autolla liikkeellä, kannattaa pysäyttää auto avoimelle paikalle ja odottaa, että järistys on ohi.

Julkiset liikennevälineet on ohjeistettu pysähtymään. Esimerkiksi Japanissa luotijunat on säädetty pysähtymään automaattisesti järistyksen sattuessa, Mäntyniemi kertoo.

6. Järistyksen jälkeen: Älä tupakoi, kuuntele ohjeita

Järistyksen jälkeen ohjeita kannattaa kuunnella paristokäyttöisestä radiosta. On kuitenkin syytä asennoitua niin, ettei saa välttämättä nopeasti vastauksia ta yhteyttä mihinkään, Mäntyniemi sanoo.

Maanjäristyksen tuhoja Amatricessa.
Petri Burtsov / Yle

Matkapuhelimilla ei kannata alkaa tavoitella ihmisiä. Kun kaikki soittavat yhtä aikaa, verkko voi romahtaa, Mäntyniemi varoittaa.

Sähkö ja kaasu tulisi katkaista, jos pystyy, sekä pysytellä kaukana irrallisista sähköjohdoista ja niihin liittyvistä metalliesineistä.

Valonlähteenä pitäisi käyttää taskulamppua. Tulitikkuja tai sytytintä ei pidä käyttää eikä tupakoida.

Jos rakennus on vaurioitunut, sieltä on syytä poistua. Mukaan kannattaa ottaa vettä, ruokaa, ensiaputarvikkeet ja lääkkeet.

Järistyksen jälkeen ei pidä mennä vaurioituneisiin rakennuksiin tai niiden lähelle eikä myöskään rannoille ja joenpenkoille. Kannattaa varautua jälkijäristyksiin.

7. Auta muita

Järistysten jälkeen kerrotaan usein, miten paikalliset ihmiset ovat alkaneet pelastaa ihmisiä raunioista. Mäntyniemi kertoo, että joidenkin tutkimusten mukaan jopa valtaosa raunioista pelastetuista on pelastettu omaisten tai naapurien avulla.

Auttaa voi, ja jonkinlainen velvollisuuskin on pyrkiä auttamaan, mutta se on vaarallista ja vaikeaa puuhaa, hän toteaa. Vaaraa lisäävät jälkijäristykset.

Seismologian instituutti ohjeistaa kertomaan pelastusryhmille, jos tietää ihmisten jääneen sortuneisiin rakennuksiin.

Vakavasti loukkaantuneita ihmisiä ei pidä siirtää, jos he eivät ole muuten vaarassa. Ensiapua tulee antaa tarvittassa.

Laitos neuvoo myös sammuttamaan mahdolliset alkaneet tulipalot tai hälyttämään palokunnan.

Turhaa kuljeskelua on syytä välttää, sillä teiden ja katujen tulee olla pelastusajoneuvojen käytössä.

Mannerlaattojen reunoilla järisee

Valtaosa maanjäristyksistä sattuu mannerlaattojen kohtausvyöhykkeillä.

Seismologian instituutin (siirryt toiseen palveluun) mukaan arviolta 70–90 porosenttia maailman vuotuisesta seismisestä energiasta vapautuu Tyynenmeren reunoilla. Toinen tärkeä vyöhyke ulottuu eteläisestä Euroopasta kohti Himalajan vuoristoa.

Maanjäristysalueet kartalla.
Maailman maanjäristysseudut, joilla on sattunut 40 vuoden aikana voimakkaita maanjäristyksiä. Punaisimmilla alueilla järistyksiä sattuu eniten. Uutisgrafiikka

Näillä päävyöhykkeillä toistuvasti maanjäristyksiä on ollut muun muassa Japanissa, Filippiineillä, Indonesiassa, Chilessä, Perussa, Meksikossa, Italiassa, Kreikassa, Turkissa ja Iranissa sekä Yhdysvalloissa Kaliforniassa ja Alaskassa .

Myös Kiinassa on ollut useita suuria maanjäristyksiä, vaikka se jää tärkeiden laattareunojen ulkopuolelle. Maa on järissyt myös epätavallisissa paikoissa kuten Lontoossa vuonna 1750 ja New Yorkissa vuonna 1884.

Vain osa suurista maanjäristyksistä aiheuttaa vahinkoa. Seismologian instutuutti huomauttaa myös, että esimerkiksi sadan viime vuoden aikana liikenteessä on menehtynyt 20 kertaa enemmän ihmisiä kuin maanjäristyksissä.

Istanbul, Kalifornia, Tokio

Mäntyniemi mainitsee yhtenä riskikohteena maanjäristysten kannalta Istanbulin. Siellä maanjäristyksen todennäköisyys on nousussa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että kukaan voisi sanoa järistyksen sattuvan ensi tai seuraavana vuonna.

Istanbul huolestuttaa sikälikin, että kyseessä on suuri kaupunki, jossa on osin huonoa rakennuskantaa.

Toisena mahdollisena kohteena Mäntyniemi pitää Kaliforniaa ja yleisemmin Pohjois-Amerikan länsirannikkoa Kanadan puolelle asti. San Franciscon tuhoisa maanjäristys sattui vuonna 1906, joten ajatellaan, että maaperään on kertynyt jännitteitä.

Kolmanneksi hän mainitsee Tokion. Ylipäätäänkin suuret metropolit ovat huolena, koska niissä onnettomuudet monimutkaistuvat.

Todennäköisyyksiä maanjäristyksille on kuitenkin vaikea esittää. Jos järistys sattuu esimerkiksi kerran sadassa vuodessa, se merkitsee, että kohteessa voi viettää aika paljon aikaa huoletta, Mäntyniemi toteaa.