Nämä asiat kuntoon, niin Suomi pärjää jopa Piilaaksolle

Suomalaisten suuryritysten olisi ryhdyttävä ostamaan kotimaisia startupeja. Siinä yksi lääke, minkä avulla ajatushautomo Demoksen mielestä Suomi voisi pärjätä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Pelkästään enkelisijoittajien suuri määrä ei yksin riitä.

talous
Kolmen kuvan kollaasi
Jyrki Lyytikkä / Yle, Yegor Aleyev / AOP

Suomi yltää tuon tuosta yhdeksi maailman yrittäjäystävällisimmistä maista. Eli startup-yrityksiä riittää, samoin tekijöitä. Liioin sijoittajien määrästä menestys ei ole kiinni.

Ajatushautomo Demos Helsinki selvitti, millaisia muutoksia tarvitaan, jotta suomalaiset startupit pysyisivät kilpailemaan digitaalisilla markkinoilla jopa Piilaakson kanssa. Demos esitteli selvityksen tuloksia torstaina.

Tässä Suomen salaiset aseet.

Ase nro 1: Yrittäjyys ja riskinotto kunniaan

Kannustetaan yrittäjyyttä. Yrittäjyys ei ole luonteenpiirre, vaan taito, jonka oppii tekemällä. Se on elämäntapa ja intohimo.

Jo olemassa olevien yritysten tiimejä ei pidä estää keksimästä uusia mahdollisuuksia, vaan kannustaa niitä ottamaan uusia riskejä. Tarvittaessa emoyritys voisi ostaa näin syntyneet yritykset takaisin siipiensä suojaan.

Demoksen selvityksessä muistutetaan, etteivät kaikki loistavat teknologiat synny Piilaaksossa, mutta sitä ei voi vähätellä. Toisaalta yrittäjyys kasvaa paikallisissa oloissa, mutta startupit joutuvat kilpailemaan maailmanlaajuisesti.

– Ajatus riskialttiista investoinneista startupeihin ei välttämättä sovi perinteiseen yrityskulttuuriin Suomessa, Demoksen selvityksen tehnyt tohtori Aleksi Aaltonen Warwick Business Schoolista sanoo.

Ase nro 2: Suuryritykset startup-ostoksille

Selvityksen mukaan suomalaisten suuryritysten olisikin ryhdyttävä ostamaan suomalaisia startupeja. Näin vanhoihin firmoihin saataisiin uutta potkua ja ärhäkkyyttä. Ja tietenkin uusia tuotteita ja palveluita.

Pohjoismaalaisiin startupeihin investoitiin tämän vuoden tammi-maaliskuussa 1,2 miljardia euroa. Kymmenen prosenttia maailman startupeista tehtiin täällä.

Kuitenkaan pohjoismaiset suuryritykset eivät tehneet näistä kaupoista yhtäkään. Toki rajanveto startupin kohdalla on vaikea. Esimerkiksi vaikkapa Nokian ja Wärtsilän jotkut yritysostot voidaan laskea startup-ostokseksi.

– Startup-yrityksen ostaminen vaatii osaamista, jota ei ehkä vielä löydy laajasti pohjoismaisista yrityksistä. Kyky ostaa startupeja on tärkeä kilpailutekijä, tohtori Aleksi Aaltonen sanoo.

– Lisäksi kannattaa kysyä sitäkin, mitä startupit voisivat oppia suuryritykseltä.

Ase nro 3: Digitaalisista tuotteista alustoille

Suomen digitaaliset tuotteet ovat maailman huippuluokkaa. Nyt firmojen pitäisi siirtyä resurssien jakamisesta niiden hallitsemiseen.

Monet vanhat suuryritykset valmistautuvat toimimaan muiden bisnesekosysteemeissä käyttäen niiden digitaalisia alustoja. Digitaaliset alustat voisivat kasvaa Suomen vahvuudeksi.

Valtioneuvoston keväällä teettämän selvityksen mukaan suomalaisfirmoissa pohditaan kyllä vakavasti leviävätkö kuluttajamarkkinoiden palvelujakelumallit – applet ja uberit – myös yritysten välisille markkinoille.

Selvityksessä todettiin, että harvan yrityksen suunnitelmissa on oman digialustan ja sen päälle rakentuvan palveluekosysteemin luominen.

Demos huomauttaa, että tulevaisuuden liiketoiminta tapahtuu alustataloudessa. Toisin sanoen Suomi ei saa jäädä alustatalouden junasta. Alustat muuttavat yritysten strategian täysin.