Näin vältyt savulta ja sotkulta – Lämmitä hormia ensin hiustenkuivaimella

Kun tulisijaa alkaa polttaa pidemmän tauon jälkeen, kannattaa olla varovainen. Esimerkiksi hiustenkuivaajalla voi avustaa vetoa, jos hormi ja tulisija ovat kosteita. Tulisijaa käyttäessä suurin töppäys on työntää sinne palamaan märkää puuta tai maitotölkkejä.

Kotimaa
Saunan kiuasta lämmitetään.
Suomessa kiukaat ovat iso ilman pienhiukkasten lähde, kehitysmaissa kodin lämmittäminen ja ruoanlaitto.Sini Liimatainen / Yle

MikkeliEntisaikaan nuohoojan saapumisen tiesi kellon tarkasti ja isäntäväki saattoi ihmetellä ellei nokipoikaa näkynyt totuttuna päivänä. Suomalaiset osaavat pitää huolta tulisijoistaan ja savupiipuistaan myös nykyään etenkin paikoissa, joissa puulla lämmitetään ahkerasti.

– Asia on hallussa kohtuullisen hyvin. Etenkin maaseudulla nuohooja muistetaan kutsua paikalle, mutta taajamissa olisi vielä toivomisen varaa. Tosin maaseudulla tulisijoja käytetään enemmän ja etenkin lämmittämiseen, kertoo Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen.

Kun tulisijaa käytetään lämmittämiseen tulisi nuohooja kutsua paikalle kerran vuodessa, sen määrää jo laki. Jos käyttö vapaa-ajan asunnolla on harvempaa, riittää kolmen vuoden välein tehtävä nuohouskeikka.

Syksyn tullen klapit sytytetään jälleen palamaan useissa tulipesissä tuomaan lämpöä ja tunnelmaa. Jos kyseessä on ollut pidempi tauko, hormi ja tulisija saattavat olla kosteita.

Kylmillään olleen tulisijan lämmittäminen kannattaa aloittaa varovasti ja hitaasti, sillä kosteahkoissa olosuhteissa veto saattaa olla huono. Tilanteen voi tarkistaa pitämällä tulitikkua suuluukun aukossa ja katsoa taipuuko liekki uuniin päin.

On aika ikävä tilanne, kun laittaa pesän täyteen ja kaikki savut tuleekin sisään eikä mene piipun kautta pihalle.

Juhani Jyrkiäinen

– Vetoa kannattaa parantaa esimerkiksi käyttämällä hiustenkuivainta hormin lämmittämiseen. Toinen vaihtoehto on polttaa nuohousluukussa pieni määrä sanomalehteä, jotta se lätee vetämään.

Varmista että paperi palaa loppuun ennen kuin suljet nokiluukun, sillä palamaton paperi tukkii savukanavan ja heikentää vetoa.

– On aika ikävä tilanne, kun laittaa pesän täyteen ja kaikki savut tuleekin sisään eikä mene piipun kautta pihalle.

Veto kannattaa pitää kohtuullisena, sillä etenkin kamiinoissa ja kiukaissa tuli saattaa karata tulipesästä hormiin.

Mielikuvat ohjaavat polttopuun valinnassa – Sekapuuta kannattaa suosia

Ihmiset nojaavat usein mielikuviin, kun valitaan polttopuuta. Puiden eri lämpöarvoista huolimatta sekapuun suosiminen olisi suotavaa.

– Mielikuva ja kuulopuheet vaikuttavat polttopuun valintaan aika paljon. Esimerkiksi koivua pidetään parhaana ja sitä varmasti monet suosivat, kertoo Nuohousalan keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen

Puulajien valintaa tärkeämpää olisi muistaa, ettei poltettavaksi kuulu oikeastaan mikään muu kuin kuiva puu. Edes maitotölkkien tai muun kartongin polttaminen ei ole suotavaa, sillä jätteiden poltto vaikuttaa hormin kuntoon.

– Ihmiset polttavat yllättävän paljon jätteitä uuneissaan. Silloin tällöin joudumme valistamaan ihmisiä. Jokaisella on omat tapansa puunpoltossa, mutta ne tavat eivät välttämättä ole niitä parhaita. Puunpolttotaitoa pitää myös opiskella, Jyrkiäinen toteaa.

Hormin nokipalo voi aiheuttaa koko rakennuksen palamisen

Kun tulisijassa on poltettu märkää puuta tai muuta huonoa polttoainetta, niin tulisijaan ja hormiin kiinnittyy tervaa ja pikeä, joka saattaa syttyä palamaan. Tätä kutsutaan nokipaloksi. Useimmiten nokipaloja ei huomata, vaan ne tapahtuvat yöaikaan ihmisten nukkuessa. Tällöin nokipalon huomaa paikan päällä vasta nuohooja.

Pahimmassa tapauksessa nokipalo pääsee leviämään hormista, ja jos hormi esimerkiksi halkeaa, voi palo levitä rakenteisiin ja aiheuttaa koko rakennuksen palamisen. Nokipaloja tilastoidaan vuosittain noin 300 kappaletta, mutta todellisuudessa lukumäärä on paljon suurempi.

Jyrkiäinen muistuttaakin, että tulisijasta tulisi pitää huolta myös nuohoojakäyntien ulkopuolella.

– Kaikki tuhkat ja muu roska tulee ottaa pois säännöllisesti. Joskus kun esimerkiksi rakennusaineena käytettyä puuta poltetaan, niin seasta saattaa löytyä jotain muuta kuin tuhkaa.