1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Kello kertoo enemmän kuin ajan – suomalaissepät arvossaan maailmallakin

Kellokulttuuri elää vahvana kännykkäkaudellakin. Etenkin retro- ja vintagekellot ovat nyt suosittuja. Suomalaisten kelloseppien osaamista arvostetaan maailmallakin.

Kuva: Paula Koskinen / Yle

Old School -kellokaupaksi julistautuvan liikkeen seinällä aikaa jauhaa hiljalleen 1800-luvun alkuvuosilta oleva kello. Irlannista Suomeen kulkeutunut painoregulaattorikello saa käyntivoimansa siansuonista tehtyjen nauhojen varassa roikkuvista punnuksista.

Suonet eivät sentään ole satoja vuosia vanhoja, vaan kelloseppä Pasi Viljanen on ne korjauksen yhteydessä vaihtanut.

– Tietenkin tällainen kello on arvokas perintökalu, ja monesti pitkään suvussa kulkeneet kellot ovat kulttuurihistoriallisestikin arvokkaita. Kello kertoo paljon muutakin kuin ajan, toteaa Turun keskustassa vaimonsa kanssa liikettä pitävä Viljanen.

Puumerkki paljastaa korjaajan

Koneiston avaamalla aikaraudan vaiheetkin avautuvat. Paitsi alkuperäinen rakentaja, selviävät myös koneistoa korjanneet sepät.

– Koneistosta pystytään selvittämään hyvin pitkälti historiaa, koska aina korjauksen yhteydessä kukin kelloseppä laittaa omat puumerkkinsä sinne koneistoon taulun taakse. Tänä päivänä kun kello tulee korjaukseen, siellä voi olla kymmenittäin merkintöjä.

Itse 1980-luvun alussa kellosepäksi valmistunut Pasi Viljanen toteaa, että aikaa jauhaneet rattaat kertovat kokeneelle kellosepälle nopeasti, kuinka kellosta on pidetty huolta.

– Kun mennään vuosikymmeniä taaksepäin, on pienillä paikkakunnilla ollut itseoppineita kyläseppiä, ja valitettavasti heidän työn jälkensä näkyy.

Kuva: Paula Koskinen / Yle

Arvokellojen tiedot talteen

Vanhoihin antiikkikelloihin ei mitään valmiita varaosia ole saatavilla, kaikki täytyy valmistaa itse.

Pasi Viljanen

Pasi Viljanen on vuosikymmenten aikana korjannut myös useita historiallisia aikarautoja, kuten 1700-luvulta olevan arkkipiispan kellon. Myös monien varsinaissuomalaisten kirkkojen alttareiden vierustalla iäisyyttä mittaa hänen korjaamansa kello.

– Arvokasta, kulttuurihistoriallisesti merkittävää kelloa korjatessa lähdetään siitä, että korjausjälki ei näy. Mitään ei muuteta, kaikki vanha pyritään mahdollisimman pitkälle säästämään.

Korjauksen yhteydessä arvokelloista saadaan myös arvokasta tietoa talteen.

– Teemme läheistä yhteistyötä Suomen kellomuseon kanssa. Korjauksen yhteydessä mitoitetaan koneiston rattaat, valokuvataan ja dokumentoidaan kaikki paitsi asiakkaalle, myös kellomuseolle.

Suomalaiset kellosepät arvossa maailmallakin

Pasi Viljanen kehuu suomalaista, vuosisatojen taakse ulottuvaa kellonrakennuskulttuuria, jonka taantumisesta ei ole merkkejä.

Tarkka silmä ja vakaa käsi ovat kellosepän avuja, tietää Pasi Viljanen. Kuva: Paula Koskinen / Yle

– Se on kovassa nousussa. Tämän päivän kellonrakentajista varmasti yksi maailman tunnetuimpia suomalaisia on Kari Voutilainen Sveitsissä. Hänen kellonsa ovat todella arvostettuja ympäri maailmaa.

Se on sitä kellontarkkaa työtä!

Pasi Viljanen

Vuosittain valmistuu vajaat parikymmentä uutta kelloseppää kolmivuotisesta koulutuksesta Espoossa.

Osaaminen välittyy uusille polville myös vanhalla kisällimenetelmällä.

– Nykypäivänä kun on sosiaalinen media, tietoa kyllä siirtyy ja tietoa vaihdetaan; ei olla itsekkäitä. Kelloseppien suljetussa ryhmässä on reilut kaksi sataa jäsentä, osa heistä suomalaisia, eri puolilla maailmaa työskenteleviä kelloseppiä.

Sukupolvesta toiseen säilyy ainakin yksi asia: ammatti vaatii tarkkaa silmää ja vakaata kättä.

– Entistä enemmän on menty siihen, että pystytään valmistaan myös itse osia. Vanhoihin antiikkikelloihin ei mitään valmiita varaosia ole saatavilla, kaikki täytyy valmistaa itse. Viilata ja sorvata ja porata… Se on sitä kellontarkkaa työtä!