Suomalaisnaisen surullinen kotiinpaluu tuhoutuneeseen italialaiskylään

Ritva Kettunen-Roselli muutti miehensä kanssa Italiaan Accumolin kylään viettämään rauhallisia eläkepäiviä. Nyt hän katselee maanjäristyksen turmeleman kotikylänsä raunioita epäuskoisin mielin.

Ulkomaat
Nainen katsoo kameraan.
Ritva Kettunen-Roselli saapui katsomaan kotikylänsä tuhoja.Petri Burtsov / Yle

Ylen Rooman-toimittaja Petri Burtsov tapasi elokuussa 2016 forssalaissyntyisen Ritva Kettunen-Rosellin, joka saapui Suomen-lomaltaan kotiinsa Italiaan maanjäristyksestä kuultuaan.

Lohduton näkymä Accumolin kylässä sai Kettunen-Rosellin järkyttyneeksi.

Aviomies, Pietro Roselli, oli nukkumassa pariskunnan kotitalossa järistyksen sattuessa. Seinät kaatuivat päälle ja osa katosta romahti alas. Puoliso on tällä hetkellä hoidettavana paikallisessa sairaalassa, koska häneltä katkesi kylkiluita ja toinen silmä sai vammoja.

Vuoristokylän idylli jäi haaveeksi

Rosellin perhe muutti Accumolin kylään 13 vuotta sitten. Kumpaakaan ei kiinnostanut pääkaupungin Rooman melu ja ahtaus, vaan pariskunta halusi viettää eläkepäiviään rauhallisessa vuoristokylässä.

Nyt Ritva Kettunen-Roselli katselee kotiaan, jonne hänen ei ole lupa mennä ilman pelastustyöntekijää. Rakennuksen ulkoseinät ovat pystyssä, mutta sisätilojen vahingoista ei ole tarkkaa tietoa.

Osittain romahtanut rakennus.
Yksi monista Accumolin kylän tuhoutuineista rakennuksista.Petri Burtsov / Yle

Kettunen-Roselli kiertelee kylän raittia. Tässä pikkukylässä kaikki tunsivat toisensa. Hän osoittaa yhtä tuhoutunutta taloa.

– Tuossa yksi perhe piti kahvilaa. Mitenköhän heidän kävi?

Vaara oli tiedossa

Tuhoisa maanjäristys ei tullut Accumoliin täydellisenä yllätyksenä. Alueella on ollut jo vuosia pienempiä järistyksiä.

Rosellin pariskunta kävi muiden asukkaiden tapaan maanjäristyskurssin, ja jossakin vaiheessa hälytysreppua pidettiin kotona valmiiksi pakattuna.

– Pienen järistyksen jälkeen sitä jaksoi olla vähän aikaa varuillaan, mutta sitten asia unohtui.

Tulevaisuus hämärän peitossa

Vaikka Ritva Kettunen-Roselli tiesi jo etukäteen kohtaavansa lohduttoman näkymän, mikään ei valmista ihmistä siihen, kun joutuu näkemään koko kotiympäristönsä tuhoutuneena.

Roselleille kävi sikäli onnellisesti, että he molemmat säilyivät hengissä, mutta entisellään heidän elämänsäkään ei tietenkään ole. Tuhotun kylän raunioille ei ehkä enää koskaan nouse entisenlaista elävää yhteisöä.