1. yle.fi
  2. Uutiset

Puoli miljoonaa rauhoitettua naakkaa – viljelijä kysyy: Kuka kaipaa suojelua?

Naakka kuuluu lintumaailman menestyjiin 2000-luvulla. Kanta on kaksinkertaistunut vuosituhannenn alusta. Samaa vauhtia ovat kasvaneet naakkojen aiheuttamat vahingot maanviljelijöille. Myös joitain kaupunkilaisia satojen naakkojen parvet ärsyttävät. Naakan rauhoituksesta ei BirdLifen mukaan ole mitään syytä luopua.

naakka
Uutisvideot: Puoli miljoonaa rauhoitettua naakkaa
Uutisvideot: Puoli miljoonaa rauhoitettua naakkaa

Loppukesän ilmiöitä ovat taivaalle ilmestyvät suuret naakkaparvet. Ne liihottelevat kaupunkien yllä iltaisin ja suunnistavat aamulla ravinnonhakuun muualle. Viljelijät ovat käärmeissään satojen lintujen laskeutuessa viljapeltoon.

Linnut syövät jyviä ja ulosteet tahrivat satoa. Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettua lintua ei saa hätyyttää pois. Poikkeuslupia naakkojen ampumiseen myöntää keskitetysti Varsinais-Suomen ELY-keskus. Luvan saa, jos pehmeämpiä keinoja on jo yritetty.

– Varsinais-Suomen alueella hakemusmäärät ovat selvästi nousseet ja sellainen tuntuma on, että tuolla pohjoisempana on vielä enemmän, kun siellä kanta on kasvanut suhteessa enemmän, sanoo lupia käsittelevä ylitarkastaja Ville Vasko.

Tänä vuonna ampumalupia myönnetään noin sata ja Vaskon pöydällä on nytkin kymmenkunta hakemusta. Naakkavahingoista on maksettu korvauksia myös kaali- ja mansikkaviljelmille.

Lintumaailman menestyjä

Naakkakanta on kasvanut vauhdikkaasti. Älykäs lintu on löytänyt uusia pesimispaikkoja kaupungeista ja hylätyistä rakennuksista, savupiipuista ja sopivista koloista.

Naakkoja arvioitiin 1950-luvulla olleen noin 17 000 pesivää paria, 90-luvun lopulla 50 000 ja nyt määrän arvioidaan kasvaneen 135 000 pariin. Tämän lisäksi naakkakantaan kuuluu pesimättömiä lintuja ja syksyllä määrää lisäävät saman kesän poikaset.

Kaikkiaan naakkoja on BirdLifen suojeluasiantuntija Tero Toivasen mukaan ehkä puoli miljoonaa tai alle.

Porin Kirjurinluodon 11-vuotias naakka on saanut aurinkoenergialla toimivan paikantimen selkäänsä. "Reppu" painaa vain muutaman gramman.
Naakkojen elämää on tutkittu muun muassa Porissa.Yle / Pertti Pitkonen

– Tänä vuonna on seurannoissa ollut vähän viitteitä siitä että kasvu olisi ehkä pysähtynyt tai jopa hieman kääntynyt laskuun. Mahdollinen syy tähän voisi olla esimerkiksi kaatopaikkojen jätteenkäsittelyn muutokset, arvioi Tero Toivanen.

Miten naakkojen kanssa tulee toimeen?

Viime keväänä julkaistiin kolmivuotisen tutkimushankkeen loppuraportti: Naakka ja ihminen - Naakkojen aiheuttamien haittojen hallinta. Projektia veti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Mari Pohja-Mykrä. Hänen mukaansa ampuminen ei kuulunut kokeiltuihin hallintakeinoihin, vaan etsittiin pehmeämpiä tapoja.

Pohja-Mykrän mukaan naakkojen torjunta täytyy tehdä keväällä ennen pesintää, loppukesällä on jo myöhäistä.

Ruralia-instituutin projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä.
Ruralia-instituutin tutkija Mari Pohja-Mykrä.

– Kun tiedetään, että naakka on kolopesijä, niin verkotetaan sellaiset paikat, jotka pystyy silmämääräisesti arvioimaan naakalle sopiviksi paikoiksi eli kolot. Estetään naakkapopulaation kasvu pistemäisesti tietyllä paikalla.

Maaseutu on kuitenkin nykyään tulvillaan autiotaloja ja naakka nokkela lintu etsimään itselleen sopivan pesäkolon.

– Meillä on valtavat voimalinjatolpat, joissa on päästään avoimia vaakaputkia. Niihin naakat tekevät pesiään. On ihan merkittävä naakkojen pesinnän mahdollistaja. Se, että siitäkin sitten sähköyhtiöt pitäisivät huolen omalta puoleltaan, että tällaiset pesäpaikat poistettaisiin, niin se on valtava työ, pohtii Mari Pohja-Mykrä.

Viljelijä: Rauhoitus lopetettava

Lohjalainen karjankasvattaja Mikko Leikola ei haluaisi jatkaa naakan suojelua, koska lintuja on niin paljon. Hänen tilansa on Savijärven rannalla luonnonsuojelualueella, missä liikkuu paljon lintuharrastajia.

– Ilman muuta pitäisi lopettaa. Ei ole tasa-arvoista luonnon oman järjestelmän kanssa, että meille annetaan säännöt, että me ei saada omaa reviiriä suojella ja pitää huolta meidän kotieläimistä ja täytyy antaa jonkun haittalinnun tulla sinne sotkemaan hommaa, sanoo kyllästyneen oloinen Mikko Leikola.

Leikolan mukaan olisi syytä palata vanhaan järjestelmään, missä naakka ei ollut rauhoitettu lintu ja sitä sai hätistellä pois silloin, kun se tuli maatilan talouskeskukseen.

– Niin ei ne siihen lopu ne naakat. Se on niin viisas lintu, että se löytää kyllä pesimispaikkoja ja elinpaikkoja tästä valtakunnasta muualtakin, tokaisee Leikola.

Lintujen suojelujärjestön kanta on toinen.

Naakkaparvi täyttää koivun latvan.
Markku Karvonen / Yle

– Jos lintulaji on runsastuva tai hyvin yleinen, niin se ei ole mikään peruste rauhoituksen purkamiselle, vastaa BirdLifen Tero Toivanen.

Ampuminen auttaa hetken

Karjankasvattaja Mikko Leikola on hakenut tilalleen naakkojen ampumisluvan. Tutut haulikkomiehet kuitenkin arastelevat tulla ampumaan rauhoitettuja lintuja.

Jos parvesta ammutaan naakka, linnut karkkoontuvat joksikin aikaa, mutta palaavat sitten.

– Kun eläimet laiduntavat kesäaikaan, niin ei ole suuri haitta, mutta talviruokintakaudella naakkoja on enemmänkin. Kun niitä on paljon, niin se on melkein niinkuin Hitchcock-elokuvan tunnelmat, kuvailee Mikko Leikola.

Pahimmillaan naakat ovat olleet pikkuvasikoiden kimpussa.

– Isoimmat näkyvät haitat on ollut, kun ne ovat käyneet elävien vasikoiden, vastasyntyneiden vasikoiden sorkkia nokkimassa. Sitä sorkanpohjan pehmytosaa ennen kuin se on kovettunut, kertoo naakkoihin kyllästynyt karjankasvattaja.

vasikka, sorkka, naakan nokkima
Naakat ovat nokkineet vastasyntyneen hereford-vasikan sorkkaa.Mikko Leikola

Parhaillaan metsästyslakiin ollaan harkitsemassa lupajärjestelmää, joka sallisi haittaeläinten hieman vapaampaa ampumista ilman poikkeuslupia. Naakka kuuluu kuitenkin luonnonsuojelulain piiriin, joten siihen mahdollinen muutos ei ulotu.

Eduskunta on taas tänä syksynä saamassa kansanedustaja-aloitteen naakkojen rauhoituksen purkamiseksi.

Jo nyt Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntää useampivuotisia lupia naakkojen torjuntaan. Lupa maksaa 150 euroa. Mikko Leikolalla on nyt lupa 50 naakan ampumiseen, määrä tuskin täyttyy edes puoleen.

Tutkija Mari Pohja-Mykrä sanoo, että ihmisten sietokyky haittaeläimiin lisääntyy, jos pystyy kokemaan hallitsevansa omaa ympäristöään.

Nykytilanteessa karjankasvattaja Mikko Leikola ei tätä koe.

Naakat herättäneet tunteita jo kauan

Naakat olivat aiemmin kivikirkkojen asukeita ja niiden häätäminen ampumalla johti 1600-luvulla Naantalissa onnettomaan tulipaloon.

Juhana Henrikinpoika, Loppisten herra Paimiosta, ampui naakkoja, mutta pyssyn hehkumaan jäänyt välilatinki sytytti kirkon viereisen aitan olkikaton ja puolet kaupunkia paloi.

Tänään keskustelun kipinä palaa monessa verkkokeskustelussa yhtä kuumana.

Lähteet: Ympäristöministeriön raportti, BirdLife Suomi, FT Mari Pohja-Mykrä

Lue seuraavaksi