Kajaani siirtyy uuteen aikaan kouluruuassa – erikoisruokavalioille oma suurkeittiö

Yhä useammalla lapsella ja nuorella on erilaisia allergioita, jotka voivat olla jopa hengenvaarallisia. Suurkeittiöissä, joissa valmistetaan lähes 5000 annosta päivässä, ruoan turvallisuuden takaaminen on entistäkin tärkeämpää.

keittiöt
Monitoimitalon aula, joka toimii myös ruokalana.
Niko Mannonen / Yle

Ruoan turvallisuuden takaaminen nousee Kajaanissa uudelle tasolle, kun peruskoululaisten ruoantuotanto jaetaan kahteen paikkaan. Lehtikankaalle nousevassa monitoimitalossa tulee olemaan myös Mamsellin suurkeittiö. Keittiö tuottaa kaikkien peruskoululaisten normaaliin ruokavalioon kuuluvat ruoka-annokset päivittäin. Annoksia on noin lähes 5000.

Erikoisruokavalioiden ruoat tuotetaan ensi syksystä lähtien toisaalla Kätönlahden koulun tuotantokeittiössä. Näin parannetaan asiakasturvallisuutta.

– Siellä eivät enää vehnäjauhot sitten pölise, Kajaanin Mamsellin tuotantopäällikkö Minna Haverinen toteaa.

Suurkeittiön paikka Lehtikankaan tulevassa monitoimitalossa.
Tuleva suurkeittiö on kooltaan 850 neliömetriä.Niko Mannonen / Yle

Täysin alusta asti rakennettavassa tilassa on Haverisen mukaan valtavasti mahdollisuuksia.

– Kun tällaiseen hankkeeseen lähtee mukaan, niin kannattaa hyödyntää uusien suunnittelijoiden näkökulma ja tulevaisuuden tarpeet, Haverinen pohdiskelee.

– Suurkeittiön valmistuminen on monen tahon yhteisponnistus. Arkkitehtien lisäksi mukana on sähkö- ja LVI-osaajia, keittiökalusteet tarjoava yritys ja tietenkin rakennusurakoitsijat, joita ilman paikkaa ei edes syntyisi, Haverinen sanoo.

Uusi keittiö on puhdasta matematiikkaa

Vaikka uusia keittiöitä rakennetaan, niiden tapa toimia pysyy samana. Yksi suurkeittiö ja Kätönlahden erikoisruokayksikkö valmistavat ruoan ja niistä annokset kuljetetaan ympäri kaupunkia. Uusia näkökulmia mahtuu kuitenkin mukaan.

– Tässä on uutena ympäristön säästämisen näkökulma. Ruokaa ei enää kuljeteta pöntöissä ja teräastioissa pitkin poikin kaupunkia, vaan yhä enemmän kertakäyttöisissä astioissa, jotta autot eivät aja koko ajan, Haverinen sanoo.

Kajaanin Mamsellin tuotanopäällikkö Minna Haverinen.
Kajaanin Mamsellin tuotantopäällikkö Minna Haverinen.Niko Mannonen / Yle

Ison tuotantokeittiön elinkaari on kahdestatoista viiteentoista vuoteen. Itse rakennuksen elinkaari on monia vuosikymmeniä, mutta keittiössä kuluminen näkyy eri tavalla.

– Yleistä elämisen jälkeä tulee lattioihin ja seiniin, mutta ensimmäisenä uusitaan laitteet.

Keittiön koon sopivaksi tekeminen on loppujen lopuksi yksinkertaista matematiikkaa.

– Ensin tarkastellaan asiakasmääriä, joka keittiön pitää palvella. Sen jälkeen lasketaan kiloissa, että paljonko keittiön pitää keittää puuroja ja keittoja sekä valitaan tuotantotapa. Tuotantotavan valinnan jälkeen päästään valitsemaan laitteet ja suunnittelemaan tilan tarvetta, Haverinen toteaa.