Ekonomistit Orpolle tekemässään muistiossa: Päivähoitomaksujen korotukset roskikseen, ansiosidonnaiseen porrastukset

Valtiovarainministeri Petteri Orpo pyysi kolmelta ekonomistilta muistion Suomen talouspolitiikan suuntaustarpeista.

talous
Suomen lippu liehuu tangossa eduskuntavaalien varsinaisena äänestyspäivänä 2015.
Pekka Autio / Yle

Rakennemuutos höykyttää edelleen Suomea, eikä maa kykene sopeutumaan. Näin toteavat ekonomistit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) tänään luovuttamassaan muistiossa.

Ekonomistikolmikon mukaan Suomen finanssipolitiikan linja on kohdallaan, ja liikkeelle on saatu monia hyödyllisiä rakennepoliittisia toimia. He kuitenkin huomauttavat, että alueella on paljon vielä tehtävää.

Työmarkkinoille he haluavat parannuksia työn vastaanottamisen kannustimiin. Lisäksi Suomessa pitäisi tehostaa työvoimapolitiikan toimenpiteitä sekä tehdä erityisryhmien työllistäminen yrityksille kannattavammaksi, ekonomistit kirjoittavat.

Yksi vaihtoehto voisi heidän mielestään esimerkiksi olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.

– Myös suunnitelmat nykyisen passiivisen työttömyysturvan osittaisesta muuntaminen työllistämistueksi ja starttirahaksi vaikuttavat järkeviltä, muistiossa kirjoitetaan.

Päivähoitomaksujen korotuksesta olisi syytä luopua, jotta naisten pääsy työmarkkinoille ei vaikeutuisi.

Korkeakouluihin uudistus

Suomen korkeakouluihin ekonomistit kaipaavat merkittävää uudistusta, jota ei heidän mielestään voi jättää pelkästään korkeakoulujen itsensä varaan.

– Valtion osalta kaivataan pääomasijoituksia ja yliopistojärjestelmän rakenteellisen kehityksen suuntaviivojen selkeää ja nopeaa määrittämistä.

Bengt Holmström työskentelee professorina arvostetussa yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technology -yliopistossa. Sixten Korkman on professorina Aalto-yliopistossa, ja Vesa Vihriälä työskentelee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajana.

Heikko kasvu paradoksi

Suomen heikko kasvu on taloustieteilijöiden mielestä paradoksi. He huomauttavat, että Suomi on todettu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista.

– Suomi on edellytyksiinsä nähden alisuoriutuja: syystä tai toisesta taloudessa ei ole sellaista dynamiikkaa, johon meillä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet.

Heikko kasvu ja viennin ongelmat juontavat juurensa ICT-sektorin ja muun teknologiateollisuuden ongelmiin.

– Näitä sektoreita kohdanneet tarjontashokit ovat johtaneet pysyvään sellaisen tuotannon menetykseen, joka vielä vuosikymmen sitten oli tärkeä osa Suomen menestystä.