Euroopan parhaan paimenkoirakon tittelistä kisataan Juvalla – "Ei tämä ehkä ihan märkäkorvalta onnistu"

Paimennuksen EM-kisat järjestetään ensimmäistä historiassa Suomessa. Juvalla käytävissä kisoissa on edustettuna 14 eri kansallisuutta.

Kotimaa
Ada Teittinen
Kalle Pallonen / Yle

Paimennuksen EM-kisoissa Juvalla Euroopan parhaat koirakot mittelevät paremmuudesta. Yhteensä EM-kisoihin osalllistuu 74 ohjaajaa ja 91 koiraa 14:stä eri maasta. Mestaruudet ratkotaan sunnuntaina kahdeksan koirakon finaalissa.

– Pohjoismaiden mestaruuskilpailut Suomessa järjestettiin muutama vuosi sitten, mutta tämä on suurin tapahtuma mitä Suomen Paimenkoirayhdistys on koskaan järjestänyt, kertoo kilpailunjohtaja Susanna Nuutinen.

– Kaikki 14 maata ovat karsineet omissa kansallisissa kisoissaan, ja tänne on valikoitunut jopa satojen koirien joukosta joka maasta ne parhaat.

Esimerkiksi Englannissa ja Uudessa-Seelannissa paimennus on suuri laji mitä seurataan kansanhuvina. Suomessa kilpailuja kiertävät koirakot lasketaan kymmenissä.

– Suurin osa on karja- ja lammastilallisia, jotka työkoirillaan mittelevät kenellä on paras työkoira. Meitä tällä tasolla kilpailevia on Suomessa noin 60, joista kahdeksan parasta on valikoitunut tänne, kertoo itsekin lammastilallinen Susanna Nuutinen.

Paimennettavana 300 eteläsavolaislammasta

EM-kisasuorituksia varten on paikalle varattu 300 eteläsavolaislammasta kahdelta tilalta. Vaikka lampaat ovat tottuneet, että niitä paimennetaan koirien avulla. Lähtökohtaisesti lampaat eivät ottaisi yhtään ylimääräistä askelta, vaan ne mieluummin keskittyisivät syömään ruohoa.

– Näinhän se on, mutta ne ovat tottuneet, että niitä liikutellaan laitumelta toiselta, ja yleensä liikutaan parempaa laidunta kohti. Yksittäinen lammas tekee täällä yhden vartin mittaisen suorituksen päivässä. Sen jälkeen odottaa tuolla poistovarikon iso laidun missä saa taas syödä, kertoo kilpailunjohtaja Susanna Nuutinen.

- Lammasroduissa tosin on eroja. Omalla tilallani olen havainnut, että esimerkiksi suomenlammas haluaa vaan päättäväisesti liikkua johonkin, ja sen vuoksi me ei niitä juuri kilpailuissa käytetä.

EM-kisoissa kaikki koirat ovat rodultaan puolestaan bordercollieta.

– Ne on kaikki bordercollieta koska ne on parhaita. Tänne voi tulla millä koiralla tahansa, mutta käytännössä ainoat koirarodut, jotka tälle tasolle yltävät, on aikoinaan Englannissa tähän tarkoitukseen jalostettu, kertoo Susanna Nuutinen.

Laji vaatii vankkaa eläintuntemusta

Torstaina Young Handler -sarjassa kisannut juvalainen 19 vuotias Ada Teittinen on harrastanut paimennusta yhdessä Mitch koiransa kanssa kuusi vuotta.

– Meillä on ollut työkoirana melkein koko ikäni paimenkoira, ja isä on tykännyt kisata, niin helposti siihen itsekin tulin mukaan, muistelee Ada Teittinen.

– En muista minkä ikäisenä ensimmäistä kertaa itse paimensin, kun tulin tähän isän mukana vähän liukumalla, mutta Mitch on nyt kuusivuotias, niin 13 vuotiaana aloin tehdä Mitchin kanssa töitä.

Paimennuksessa ohjaaja antaa koiralle ohjeita suullisin komennoin sekä pillin avulla.

– Jos tottumaton saisi tuosta pillistä ääntä tulemaan, niin ehkä Mitch johonkin suuntaan liikkuisi, mutta todennäköisesti ei. Kyllä se vaatii kokemusta, eläintuntemusta ja sitä, että tietää miten ne lampaat liikkuu. Ei tämä ehkä ihan märkäkorvalta onnistu, naurahtaa Ada Teittinen.

– Tässä lähellä se on helpompaa, kun voi käskeä koiraa ja tukea sitä, mutta tuolla kauempana koira on omillaan ja sen pitää luottaa niihin kaukaa tuleviin käskyihin. Koiralla pitää myös olla luottoa sinuun, että tiedät miten homma hoidetaan.