Jäikö jotain ilmoittamatta? Verottaja rankaisee jopa 15 000 suomalaista veronkorotuksella

Iso osa suomalaisista saa uuden verotuspäätöksen postilaatikkoonsa seuraavien yhdeksän viikon aikana. Verottaja on käynyt veroilmoituksia läpi koneellisesti valikoiden ja satunnaisotannalla. Valikointiehdot ovat salaisia.

verotus
Veroilmoitus.
Ismo Pekkarinen / AOP

Vuoden 2015 verotuspäätöksiä aletaan postittaa ensi maanantaina eli 29.8. Postia saavat esimerkiksi kaikki ne verovelvolliset, jotka ovat korjanneet keväällä saamaansa veroilmoitusta ja ne, joiden verotettavista tuloista verottaja on saanut uutta tietoa.

Kaikki verotuspäätökset ovat perillä viimeistään lokakuun lopussa.

Arviolta 14 000–15 000 suomalaista saa tänä vuonna ikäviä uutisia eli veronkorotuksen, joka on käytännössä rangaistus. Juridisesti kyseessä on kuitenkin seuraamus.

Veronkorotus ei ole sama asia kuin jännösvero eli mätkyt. Mätkyt maksetaan, jos veroja on maksanut ennakkoperinnässä liian vähän.

Veronkorotus voi tulla vielä jäännösveron lisäksi seuraamuksena siitä, että verottajalle on ilmoittanut vääriä tietoja tai tarvittavia tietoja ei ole ilmoittanut.

Viime vuonna veronkorotus määrättiin 15 200 suomalaiselle. Yle uutisten pyynnöstä tehty tilastoajo paljasti myös, että viime vuonna veronkorotuksia määrättiin henkilöasiakkaille yhteensä 8,1 miljoonan euron arvosta. Neljä viidesosaa määrätyistä veronkorotuksista oli suuruudeltaan melko pieniä, alle 500 euroa, mutta joukkoon mahtuu suurempiakin summia

Kenelle veronkorotuksia määrätään?

– Esimerkkinä tästä voisi olla elinkeinonharjoittaja tai maataloudenharjoittaja, joka ei palauta veroilmoitustaan. Voi olla asiakas, joka jättää ilmoittamatta tulojaan tai sitten perusteeton kotitalousvähennysvaatimus, kertoo ylitarkastaja Sakke Pirinen Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksiköstä.

Hän kertoo, että myös vuokratuloja jätetään silloin tällöin ilmoittamatta, samoin ulkomailta saatuja tuloja, esimerkiksi palkkaa, osinkoja tai korkotuloja.

Kaikki Suomessa asuvan ihmisen tulo, myös ulkomailta saatu tulo, pitää ilmoittaa myös Suomen verottajalle.

Joissakin tapauksissa veronkorotus ei riitä seuraamukseksi. Henkilöasiakkaiden veropetosepäilyjä vietiin esimerkiksi viime vuonna poliisille vajaat 200. Useimmiten tapauksiin liittyy yritys, josta nostetaan peiteltyä osinkoa tai josta maksetaan pimeitä palkkoja eli henkilökohtaisia tuloja, joita ei ilmoiteta verottajalle lakien mukaan.

Mies.
Ylitarkastaja Sakke Pirinen.Yle

”Niitä tutkitaan koneellisella valikoinnilla”

Verottaja ei kerro, kuinka monta henkilöasiakkaan veroilmoitusta on tänä vuonna joutunut tarkempaan syyniin ja mitä veroilmoituksista on erityisesti tutkittu. Menetelmistäkin kerrotaan vähän:

– Niitä tutkitaan lain sallimalla koneellisella valikoinnilla henkilöverotuksen puolella hyvin paljonkin. Toki on myös mahdollisuus muuten valikoida ja muuttaa niitä kriteereitä siellä taustalla, Pirinen kertoo.

Valikointiehdot ovat salaisia. Eri vuosina yksityishenkilöiden veroilmoituksista etsitään erilaisia asioita.

– Kotitalousvähennystä, matkakuluja ja muuta tämän tyyppistä, Pirinen kuvailee.

Veroilmoituksia tutkitaan lisäksi myös satunnaisotannalla.

Jos veroilmoituksesta huomataan virheitä tai löydetään puuttuvia tietoja, asiakkaaseen ollaan aina yhteydessä. Ennen veronkorotuspäätöstä asiakasta myös kuullaan aina. Kuulemiset tapahtuvat ennen verotuspäätöksen lähettämistä eli viimeistään lokakuussa.

Veronkorotukseen voi myös hakea oikaisua marraskuun 1. päivästä alkaen. Oikaisuvaatimuksia tehdäänkin vuosittain noin 300. Pirisen mukaan valtaosa niistä hyväksytään joko kokonaan tai osittain.

Suurin osa suomalaisista saa verotuspäätöksen yhteydessä myös hyviä uutisia eli tiedon maksettavan veronpalautuksen määrästä. Viime vuonna veronpalautusta sai noin 3,5 miljoonaa ihmistä. Keskimääräinen palautus oli 660 euroa.

Tänä vuonna veronpalautukset maksetaan jo 29. marraskuuta.