Vanhojen talojen historia velvoittaa sen omistajaa – arkkitehdin mukaan talon luotettavin kuntokartoittaja olisi koira

Viikonloppuna järjestetty Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma avasi yli 100-vuotiaiden talojen ovet vieraille. Vanhoista taloista etsitään niksejä perinnerakentamiseen, sisustukseen ja peruskorjaukseen. Usein vanhan talon remontti vaatii aikaa, rahaa ja pitkää pinnaa, ja projektin laajuus voi tulla talonomistajalle yllätyksenä. Arkkitehdin mukaan kuntokartoituksessa kannattaisi hyödyntää koiran tarkkaa nenää.

Kotimaa
puutalo ja ihmisiä pihalla
Mikko Ahmajärvi / Yle

Jos taloa korjataan perinnerakekentamisen menetelmin, lähtökohtana on yleensä säilyttää vanhaa mahdollisimman paljon eli tehdä mahdollisimman vähän. Tämä säästää myös lompakkoa. Eri paikkakunnilla on erilaiset vanhojen rakennusten peruskorjausta koskevat säädökset. Juha ja Tina Karvosen kuusihenkinen perhe osti kuutisen vuotta sitten 1700-luvulta peräisin olevan lahon talon ja puhalsi sen henkiin.

Nuoripari istuu sohvalla
Juha ja Tina Karvonen haluavat kunnioittaa 1700-luvulta peräisin olevan talonsa historiaa.Mikko Ahmajärvi / Yle

– Ensimmäisenä pyysimme Museoviraston katsomaan taloa. Saimme lausunnon, että kunhan fasadi pysyy ennallaan, sisätiloja saa vapaasti panna kuntoon, Juha Karvonen sanoo.

Karvosten mielestä perinnerakentaminen on paljolti maalaisjärkeä: on mietittävä, mikä sopii mihinkin ja vältettävä nykyajan ratkaisuja ja materiaaleja.

– Vanhoja rakennusmateriaaleja, kuten ovia, uuneja ja pellavanrivettä, saa nykyisin myös tavallisista rautakaupoista. Pyrimme säilyttämään talossa kaiken mahdollisen. Vanhat lankkulattiatkin kuurasimme varmaankin 5-6 kertaa ja saimme ne lopulta käyttökuntoon, Tina Karvonen kertoo.

Arkkitehti rohkaisee rakentamaan uutta ja korjaamaan vanhaa tunteella

Arkkitehti Panu Kaila rohkaisee vanhan talon entisöijää kuuntelemaan sekä taloa että omia tunteitaan.

– Professori Kai Nyman kirjoitti hyvin kauniisti, että ihmisen ja rakennuksen suhde on kuin rakkaussuhde, jota pitää vaalia. Käytyäni samassa rakennuksessa ennen ja jälkeen sen korjauksen, jälkimmäinen käynti on lähes aina tuottanut pettymyksen, tunteen, että talosta on kotitonttu hävinnyt, Kaila sanoo.

parrakas mies
Arkkitehti Panu Kaila rohkaisee rakentamaan ja korjaamaan tunteella.Mikko Ahmajärvi / Yle

Useissa Suomen kaupungeissa on avoimien ovien ja pihojen tapahtumia, voidaankin siis puhua jonkinlaisesta buumista. Useamman perheen tiedetään muuttaneen Loviisaan käytyään siellä ihastelemassa vanhoja taloja. Taloista haetaan myös ideoita ja vertaistukea omille mökki- tai taloprojekteille. Leena Kurki ja Bo Lindström käyvät joka vuosi Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa.

– Hämmästelemme usein, miten ihmiset uskaltavat ryhtyä moiseen ja seuraamme mielenkiinnolla heidän edistymistään. On myös hyvä nähdä, millaisia työvaiheita korjauksissa on, ja että niistä pääsee eteenpäin, Leena Kurki ja Bo Lindström kertovat.

Taloprojektissa Tina ja Juha Karvoselle hienointa on uusien taitojen oppiminen.

– Osaamme nyt esimerkiksi hirsityöt ja kaakeliuunien muuraamisen. Tämä on projekti, johon molempien tulee ehdottomasti sitoutua, muuten parisuhde on koetuksella, Tina Karvonen toteaa.

Koiran nenää kannattaisi hyödyntää vikojen kartoittamisessa

Panu Kaila muistuttaa, että nykynormeja ei voida myöhemmin istuttaa vanhoihin rakennuksiin.

huone, jonka lattia on auki
Mikko Ahmajärvi / Yle

– Hyvä esimerkki ovat homekoulut: kun vanhoihin puukouluihin asennettiin moderni ilmanvaihto, saatiin aikaiseksi sataprosenttinen homevaurio, arkkitehti Panu Kaila sanoo.

Monille vanhan talon peruskorjauksen laajuus tulee lopulta yllätyksenä. Rakennuksen haju kertoo valtavasti sen kunnosta, jos tuota hajua vain osaa tulkita. Koirat taitavat tämän tehtävän kaikkein loisteliaimmin.

– Koiraa ei voi puijata. Se löytää tosiaan aivan ihmeellisesti kaikki. Jos savupiipun pohjalla on hometta, niin koira haistaa sen sisäpuolelta, Kaila kertoo.

Koska kuntokartoittajien taso vaihtelee, Panu Kailan mukaan koira kaikkein luotettavin kuntokartoittaja olisikin koira.