Monien myyttien mesikämmen: "Ihmiset kunnioittavat enemmän karhua kuin sutta"

Karhunmetsästys vetää metsämiehenkin nöyräksi. Ihminen ja metsien kuningas suhtautuvat toisiinsa kunnioittaen.

luonto
Karhu makaa puolittain maassa ja nuuskii maata.
Ihmiset kunnioittavat karhua, metsän kuningasta. Myös karhu pyrkii välttämään ihmistä.Kaisu Jansson / Yle

Karhu, metsien kuningas, herättää metsästäjissä aivan erilaista kunnioitusta kuin muu riista.

Myyttisen eläimen kaatamiseen liittyy useita perinteitä ja riittejä.

– Monesti karhun ruho asetetaan havupedille. Karhun kaadon jälkeen saatetaan viettää usein myös peijaisia, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Paasimaa sanoo.

Vanhat perinteet elävät tänäkin päivänä.

– Peijaisperinnettä on ollut iät ja ajat. Se on samanlainen tapahtuma kuin hirvipeijaiset. Metsästysporukkaa ja kylän ihmisiä kutsutaan kokoon syömään ja juomaan, Paasimaa kertoo.

Kaksi karhua nuuskivat maata metsän laidalla.
Kaisu Jansson / Yle

Karhu kuolee piilossa

Myös karhun luonnolliseen kuolemaan liittyy mielenkiintoinen yksityiskohta. Luonnollisesti kuolleita karhuja ei löydy juuri koskaan maastosta sulan maan aikana.

– Karhu kuolee usein pesäänsä. Niitä löytyy todella harvoin. Ehkä ilmiö liittyy myös siihen, että karhu nukkuu talviunta ja se on fysiologisesti sille kova ponnistus, Paasimaa arvelee.

Taudit ja vanhuuden heikkous saattavat ehdyttää karhun voimat loppuun pitkän kylmän kauden aikana.

Nälkä ajaa pihoihin

Sudet ja niiden aiheuttamat vahingot nousevat Kainuussa yleensä isommin otsikoihin ja puheenaiheeksi kuin karhut, vaikka susia on määrällisesti huomattavasti vähemmän. Ero näkyy myös asenteissa.

Ehkä ilmiö liittyy myös siihen, että karhu nukkuu talviunta.

Marko Paasimaa

– Tutkimukset osoittavat, että ihmiset arvostavat ja kunnioittavat enemmän karhua kuin sutta, Paasimaa sanoo.

Marjastajat ja muut metsässä liikkuvat raportoivat karhuista vain harvoin.

Karhujen aiheuttamia vahinkoja sattuu eniten poronhoitoalueella.

Kaksi karhua seisovat vastakkain metsän reunalla.
Kaisu Jansson / Yle

– Aikuisia poroja on mennyt Kainuussa vajaa 100 vuosittain. Vasoja menee keväällä, ja niistä jää vain harvoin havaintoja. Vasaprosentit ovat heikot.

Poronhoitoalueen ulkopuolella mesikämmenen tihutöiden kohteeksi joutuvat mehiläispesät ja heinäpaalit.

Alkukesästä nälkä ajaa karhut pihapiireihin. Suurriistavirka-apu joutuu hätistelemään karhuja pihoista vain muutaman kerran vuodessa.

Karhun lopettaminen turvallisuusuhan vuoksi on myös hyvin harvinaista.

– Alkukesästä Vuosangassa sotaharjoituksen yhteydessä poliisi määräsi lopetettavaksi yhden karhun. Tapauksia on kuitenkin vain yksi tai kaksi vuodessa, maksimissaan.

Esittää kuollutta vai juosta pakoon?

Kun karhu tulee metsässä vastaan, monella tulee ensimmäisenä mieleen näytellä kuollutta, koska puuhun ei kannata kiivetä ja karkuun juokseminenkaan ei auta. Rauhallisuus on valttia, mutta...

Yleensä kun karhu huomaa ihmisen, se lähtee pötkimään nopeaa karkuun.

Marko Paasimaa

– Kuolleen esittäminen on aivan viimeinen konsti. Jos karhu sattuu tulemaan päälle, niin muuta ei ole enää tehtävissä. Yleensä kannatta pitää ääntä kun kulkee. Karhua ei myöskään kannata lähteä katsomaan lähempää, vaan pysähtyä ja seurata sen liikkeitä ja perääntyä pikkuhiljaa, neuvoo Marko Paasimaa.

Paasimaan mukaan karhu pyrkii väistämään ihmistä.

– Yleensä kun karhu huomaa ihmisen, se lähtee pötkimään nopeaa karkuun.