Kaasun jakelu Suomessa laajenee merkittävästi – uudenlaiset tankkausasemat käyttöön raskaalle liikenteelle

Vuosaaren satama-alueelle Helsinkiin avataan maanantaina Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun tankkausasema eli LNG-asema.

talous
kuorma-autoa tankataan kaasulla
Yle

Raskaan logistiikan tarpeisiin avattava tankkausasema on osa kaasunmyyntiyhtiö Gasumin hanketta, jossa selvitetään uudenlaisen tankkausasemaverkoston kehitysmahdollisuuksia raskaan maantieliikenteen käyttöön. Euroopan komissio on myöntänyt hankkeelle 1,65 miljoonan euron tuen.

– Uskomme siihen, että kaasujen liikennekäyttö tulee yleistymään. Meillä on muitakin hankkeita menossa tämän EU:n tukeman hankkeen lisäksi. Olemme siis sitä asemaverkostoa vahvasti kehittämässä tällä hetkellä, kertoo Gasumin liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Vainikka.

Hankkeen keskiössä ovat neljä henkilöautoille ja raskaalle liikenteelle soveltuvaa pilottiasemaa, joista Vuosaaren asema avataan ensimmäisenä. Muut asemat on tarkoitus avata Turkuun, Jyväskylään sekä Vantaalle.

Nämä neljä asemaa eroavat muista kaasutankkausasemista siinä, että pilottihankkeeseen kuuluvilla asemilla on mahdollista tankata nesteytettyä maa-/biokaasua (LNG/LBG). Nesteytetty kaasu on suunnattu nimenomaan raskaampien ajoneuvojen, kuten kuorma-autojen polttoaineeksi.

Turun, Jyväskylän ja Vantaan asemilla on mahdollista tankata henkilöautojen polttoaineena käytettävää paineistettua kaasua (CNG). Vuosaaren satama-alueelle avattava asema on suunnattu ainoastaan raskaan liikenteen LNG:n tankkaamiseen.

– Olemme hyvin iloisia siitä, että myös EU näkee tämän mahdollisuuden. Tietyllä tavalla EU:n kiinnostus ja tuki vauhdittivat meidän päätöksentekoamme siitä, että lähdemme nesteytetyn maakaasun ja nesteytetyn biokaasun tarjoamiseen. Nyt voimme osittain EU:n tukemana rakentaa nämä neljä pilottiasemaa.

Suomessa kuljetusmatkat ovat pitkiä

Suomessa on ollut aiemmin käytössä maakaasua paineistettuna linja-autoliikenteessä. Nesteytettyä kaasua ei kuitenkaan ole tähän saakka ollut jakelussa Suomessa.

– Nesteytetty kaasu soveltuu pitkille ajomatkoille paremmin, koska nesteytetyssä kaasussa energiatiheys on suurempi kuin paineistetussa kaasussa, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy​:n johtava tutkija Juhani Laurikko arvioi.

Suomen nykyinen kaasujakelu on tähän saakka tullut lähes poikkeuksetta putkiverkon kautta. Poikkeuksina kaasuverkon ulkopuolella ovat olleet jotkin paikalliset tuotantoyksiköt. Nesteytetyn kaasun myötä kaasun jakelu laajenee Suomessa merkittävästi.

– Nesteytetyllä kaasulla voidaan saavuttaa periaatteessa koko maan laajuinen jakelu. Eli nesteytettyä kaasua voidaan energiataloudellisesti kuljettaa sellaisille alueille, jossa kaasuputkea ei ole ja jossa ei ole myöskään paikallista tuotantoa, Laurikko korostaa.

Raskas liikenne on Suomessa erilaisten haasteiden edessä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, Hollantiin ja Tanskaan, sillä Suomen pinta-ala on suuri ja asutusta sekä teollista toimintaa on levittäytynyt ympäri maata.

– Vaikka Ruotsikin on iso maa, niin Ruotsissa väestö on kuitenkin keskittyneempi maan eteläiseen osaan kuin Suomessa. Meillä kuljetusmatkat ovat pitkiä, Laurikko huomauttaa.

Hyötynä alhaiset hiilidioksidipäästöt

Kaasun käyttämistä polttoaineena on perusteltu sillä, että se tarjoaa ympäristöystävällisen vaihtoehdon. Maakaasu koostuu pääsääntöisesti lähes kokonaan metaanista. Metaanissa hiilen ja vedyn suhde on ympäristön kannalta edullinen, sillä metaanissa on enemmän vetyä hiileen nähden kuin nestemäisissä polttoaineissa.

– Tällä hetkellä voi siis sanoa, että ympäristön kannalta ei ole sen suurempi synti ajaa kaasulla kuin dieselillä, vaikka kaasun kautta huonompi hyötysuhde moottorissa olisikin, Laurikko sanoo.

Kaasu on kilpailukykyinen vaihtoehto polttoaineeksi Suomessa myös sen vuoksi, että esimerkiksi raskaan liikenteen sähköistäminen nykyisin käytössä olevilla menetelmillä ei ole käytännössä mahdollista.

– Sähkö tarjoaa kelvollisen vaihtoehdon henkilöautossa. Mutta jos meidän pitää tehdä raskas rekka, joka kulkee sähköllä, se ei ole niin helppoa kuin luulisi. Siinä puhutaan niin suurista energiamääristä, että nykyisillä sähkönvarastointitekniikoilla se ei onnistu ollenkaan, Laurikko kiteyttää.