Suomeen syntymässä uudenlainen paperittomien joukko? Maahanmuuttovirasto vihjaa oleskeluluvasta jumiutuneille

Oleskeluoikeudettomien määrä Suomessa kasvaa, kun entistä harvempi hakija saa turvapaikan – ja jos oikeus on hylkäyksistä samaa mieltä Maahanmuuttoviraston kanssa. Maahanmuuttajien oikeusasioihin erikoistunut asianajaja ihmettelee, että turvapaikkalinjauksia kiristettiin, vaikka Suomella ei ole palautussopimusta Irakin kanssa. Suomesta on poistettu tänä vuonna viime vuotta enemmän ihmisiä.

Kotimaa
Anonyymi turvapaikanhakija nojaa ikkunalautaan kännykkä kädessään.
Osa viime syksynä saapuneista turvapaikanhakijoista on saanut päätöksen Maahanmuuttovirastolta. Niistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Isto Janhunen / Yle

Suomeen on mahdollisesti syntymässä tuhansien uusien paperittomien joukko. Suomen tiukentuneiden turvapaikkalinjausten vuoksi entistä harvempi saa turvapaikan. Monen irakilaisen hakemus hylätään, mutta heitä ei vastoin omaa tahtoaan voida käännyttää Irakiin, sillä maa ottaa vastaan vain vapaaehtoisesti palaavat. Vaarana on, että oleskeluoikeudetta jäänyt irakilainen jää jumiin Suomeen, ilman oikeutta työntekoon ja terveydenhuoltoon.

– Suomen olisi pitänyt saada palautussopimus tehtyä Irakin kanssa, ennen kuin turvapaikkalinjauksia kiristettiin, huomauttaa maahanmuuttajien oikeusasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto.

Suomi ei enää myönnä turvapaikkaa humanitäärisen suojelun perusteella. Lisäksi Irak katsotaan maaksi, jonne on turvallista palata.

Yleensä paperittomat piilottelevat viranomaisilta, sillä heitä uhkaa maastahäätö. Punto painottaa, ettei Suomeen luvatta mahdollisesti jäävillä irakilaisilla ole syytä pakoilla:

– Heillä ei ole mitään syytä olla tavoittamattomissa, jos heitä ei uhkaa maastapoistaminen. He jäävät tänne välitilaan, Punto kuvailee.

Ruotsilla on palautussopimus Irakin kanssa, mutta sillä ei juurikaan ole ollut merkitystä käytännössä.

grafiikka
Myönteinen päätös tarkoittaa turvapaikkaa tai oleskelulupaa. Hakemus jätetään tutkimatta yleensä siksi, että hakija palautetaan Dublin-sopimuksen nojalla maahan, josta on ensimmäisenä hakenut turvapaikkaa. Hakemus raukeaa, jos turvapaikanhakija peruu hakemuksensa tai ei ilmoittaudu pariin kuukauteen vastaanottokeskukseen. Yle Uutisgrafiikka

"Ilman oleskeluoikeutta ei voi olla ikuisia aikoja"

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo lähtökohdan Suomessa olevan, että jos "tilanne pitkittyy, jossain vaiheessa oikeudessa on tehtävä jonkinlainen ratkaisu". Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

– Että ulkomaalaisella on oleskeluoikeus Suomessa tai ei ole. Eihän henkilö voi olla täällä ikuisia aikoja ilman oleskeluoikeutta. Tämä tulee arvioitavaksi. Ei ole mitään täsmällistä aikaa, missä vaiheessa tämä ratkaisu tulee, hän sanoo.

Aiemmin Suomessa on toimittu siten, että jos käännytettäväksi määrättyä ihmistä ei ole voitu palauttaa viranomaistoimin, hän on saanut määräaikaisen oleskeluluvan vuodeksi. Revon vastauksesta voi päätellä, että tämänkaltaiseen käytäntöön palattaisiin tarpeen mukaan. Palautussopimuksen syntyminen Irakin kanssa vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Repo painottaa, että Maahanmuuttovirastolla on päätöspakko ja ratkaisut tehdään voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.

"On haluttu tehdä kielteinen päätös"

Asianajaja Ville Punto näkee turvapaikkalinjan muutosten olevan seurausta poliittisesta paineesta, etenkin irakilaisten kohdalla, joita saapui Suomeen viime vuonna turvapaikanhakijoina 20 000.

– Kielteisistä turvapaikkapäätöksistä näkee, että perustelut on laitettu sen mukaisesti, että on haluttu tehdä kielteinen päätös, vaikka se, mikä on maan tilanne, puhuisi enemmän myönteisen päätöksen puolesta, hän sanoo.

Sisäisen paon mahdollisuus kertoo lähinnä siitä, että on haluttu löytää jokin peruste, jolla kielteinen päätös on tehty.

Ville Punto

Maahanmuuttoviraston antamissa kielteisissä turvapaikkapäätöksissä on irakilaisten kohdalla mainittu usein perusteluna se, että hakija voi paeta turvalliseksi katsotulle alueelle Irakin sisällä. Sekasortoisessa Irakissa on yli kolme miljoonaa maansisäistä pakolaista.

– Sisäisen paon mahdollisuus kertoo lähinnä siitä, että on haluttu löytää jokin peruste, jolla kielteinen päätös on tehty, Punto sanoo.

Maahanmuuttovirasto painottaa, että kaikki tapaukset arvioidaan yksilöllisesti. Nähtäväksi jää, kuinka päätökset tulkitaan hallinto-oikeudessa ja aikanaan mahdollisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Valitusajan lyhentäminen lyhentää valituksia – entä sitten?

Syyskuun alusta voimaan tulee lakimuutos, jonka perusteluna käytettiin turvapaikkavalitusten käsittelyn nopeuttamista oikeudessa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut on tähän saakka voinut tehdä valituksen hallinto-oikeuteen 30 päivässä päätöksen saamisesta Maahanmuuttovirastosta. Aika lyhenee 21 päivään. Vastaavasti hallinto-oikeuden päätöksen saatuaan on voinut valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän aikana. Tuo aika lyhenee nyt 14 päivään.

Valitusaika tarkoittaa aikaa, jolloin valitus on saatava vireille.

– Sehän ei kerro yhtään mitään siitä, miten nopeasti tai hitaasti hallinto-oikeus käsittelee asian, Punto painottaa.

Todennäköistä on, että oikeus saa eteensä nopeasti tehtyjä suppeita valituksia, joita joudutaan täydentämään myöhemmin.

– Tämä ei nopeuta mitään, vaan tekee prosessista vielä monimutkaisemman, Punto arvostelee.

Syyskuussa muuttuvat myös oikeusapukäytännöt. Turvapaikanhakija ei voi enää ottaa julkisin varoin maksettua oikeusapuavustajaa mukaan turvapaikkapuhutteluun kuin erityisistä syistä.

– Hakija, jolla on varaa maksaa, voi ottaa avustajan mukaan aina halutessaan. Varattomat eivät siihen kykene, Ville Punto huomauttaa.

Samaan aikaan EU uudistaa jäsenmaiden yhteistä turvapaikkajärjestelmää. Komissio ehdottaa, että turvapaikanhakijan oikeus ilmaiseen oikeusapuun koskisi koko turvapaikkaprosessia. Suomen hallitus vastustaa ehdotusta.