Koe uusi yle.fi

Sadan energiakokeilun tietopankki paljastaa: Suomella on parannettavaa lämmön varastoinnissa

Tutkijat julkaisivat laajan tietokannan malliksi siitä, miten Suomi voisi hyötyä maailmanlaajuisesta energiamurroksesta. Suomi on vahvoilla muun muassa datan hyödyntämisessä ja rakennusautomaatiossa. Lämmön varastointia kannattaisi nykyistä enemmän kokeilla käytännössä.

energia
Litiuminoiakkuja Suvilahden jättiakussa.
Petteri Juuti / Yle

Sadan suomalaisen energiakokeilun joukkoon mahtuu monia lupaavia ratkaisuja. Torstaina julkaistun tietopankin (siirryt toiseen palveluun) kokoamisesta vastannut tutkimusjohtaja Eva Heiskanen on iloisesti yllättynyt kokeilujen tasosta. Muun muassa kaupungit ja kunnat ovat olleet aktiivisia, eivätkä vain kasvukeskuksissa.

– On iloinen ja positiivinen asia, että niitä ei ole vain Helsingin Kalasatamassa, vaan niitä löytyy Joensuusta, Mikkelistä ja ympäri Suomea pienistä kunnista myös, Heiskanen sanoo.

Mukana on muun muassa kokonaisia kaupunginosia, joiden energiaratkaisut on mietitty erityisen tarkkaan. Toisessa ääripäässä on aurinkosähkön tuotantoa yhtä kerrostalohuoneistoa tai rintamamiestaloa varten.

Kokeilukulttuuri on vallalla myös liikenteen puolella. Esimerkiksi mobiilipalveluihin perustuvia erilaisia liikkumisratkaisuja kokeillaan muun muassa Imatralla, Seinäjoella ja Hämeenlinnassa.

Uusi tekniikka pienentää energialaskua

Tietopankki liittyy Suomen Akatemian rahoittamaan Smart Energy Transition -hankkeeseen, jossa tutkijat pohtivat, miten Suomi voisi hyötyä maailmanlaajuisesta energiamurroksesta.

Energiamurroksella viitataan sellaisiin energiajärjestelmiin, joissa käytetään ja tuhlataan aiempaa vähemmän energiaa ja turvaudutaan aiempaa enemmän uusiutuvaan energiaan.

Heiskanen pitää suomalaisten erityisenä vahvuutena datan käyttöä energian ohjauksessa. Uuden tekniikan ansiosta energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi asumisessa. Suomen etu on myös se, että etäluettavat sähkömittarit ovat laajalti käytössä.

– Uskoisin, että tämän pohjalle päästään rakentamaan erilaisia palveluja, Heiskanen sanoo.

Toiseksi Suomen vahvuudeksi Heiskanen mainitsee sen, että monet energiayhtiöt ovat tarttuneet nopeasti aurinkoenergiaan ja ryhtyneet myymään aurinkosähköpaketteja. Kaikissa maissa energiayhtiöt eivät ole yhtä laajasti mukana.

Lisäksi suomalaisissa on myös energia-asioissa keksijän vikaa.

– Yksityiset ihmiset kokeilevat esimerkiksi sitä, miten voisivat mahdollisimman hyvin hyödyntää tuottamansa aurinkosähkön omaan käyttöön. Keinoja ja oppeja jaetaan foorumeilla, Heiskanen sanoo.

Auringon lämpö talteen

Mitä uuden energian kokeiluja Suomesta sitten puuttuu? Heiskasen mukaan suomalaiset voisivat nykyistä enemmän kokeilla käytännössä erityisesti lämpöenergian kausivarastointia. Suomessa lämmön tarve on suurimmillaan silloin, kun auringonvaloa on vähiten.

– Tämäntyyppisiä varastointiratkaisuja tietääkseni kehitellään tutkimuslaitoksissa, mutta niitä ei ole vielä saatu merkittävässä määrin vietyä kentälle, Heiskanen sanoo.

Yksi esimerkki lämmön varastoinnista ovat Lakean rakennuttamat kerrostalot Vaasan Suvilahdessa. Siellä maalämmön tehokkuutta parannetaan varastoimalla auringon energiaa kallioperään talojen katolla olevien aurinkokeräimien avulla.

– Toki ymmärrän, että näin pohjoisessa ihmisiä asuu rajallisesti, mutta ehkä me olemme yksi fiksuimmista pohjoisista kansoista. Ehkä voisimme näitä ratkaisuja kehittää ja myydä sitten muille pohjoisille kansoille, Heiskanen sanoo.

Aina on tietysti kyse myös rahasta. Uuden energian näkökulmasta edistyksellisten asuinalueiden rakentamista on viivyttänyt heikko taloudellinen tilanne.

– Nyt kaikki ratkaisut koetellaan kovassa liemessä, kun ylimääräistä rahaa ei ole liikkeellä. Jos ne saadaan onnistumaan vaikeissa olosuhteissa, se on oikein hyvä, Heiskanen sanoo.