Suomalainen kasvuyritys taistelee maailman ruokahävikkiä vastaan – vähennystä jopa 40 prosenttia

Tietokoneohjelmisto yrittää ennustaa mahdollisimman tarkasti, mitä ruokaa minäkin päivänä ostetaan. Esimerkiksi Stockmann on onnistunut leikkaamaan ohjelmiston avulla hävikkiään huomattavasti. Hyvä koodi vähentää myös kotien hukkaruokaa.

Kotimaa
30 prosentin alennustarra Pasta Bolognese -valmisateriassa.
Valmisateria odotti vielä ostajaansa viimeisenä käyttöpäivänä.Petteri Juuti / Yle

Lähikaupan pasta bolognese -valmisateriaan on liimattu tarra: “Tästä tuotteesta -30%, huomioi päiväys”. Ellei bolognese käy kaupaksi päivän aikana, se menee roskiin. Sata grammaa nautaa lihotettiin, teurastettiin, jauhettiin, keitettiin, paketoitiin, kuljetettiin ja yritettiin myydä – turhaan.

Haaskuu johtuu siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät tällä kertaa kohdanneet.

Kymmenen vuoden ikään ehtineen kasvuyrityksen Relexin pääkonttorissa Helsingin Ilmalassa koodataan ohjelmistoa, joka yrittää puristaa hävikin minimiin. Mitä paremmin ohjelma toimii, sitä enemmän tuottaja, jalostaja, myyjä, asiakas ja ympäristö kiittävät.

Ohjelmistojen teho on huomattu energia- ja materiaalitehokkuutta edistävässä Motivassa.

– Viimeisen viiden vuoden aikana kysyntää ennustavat järjestelmät ovat kehittyneet valtavasti ja niitä on otettu laajemmin käyttöön. Kyllä niillä on merkittävä vaikutus hävikkiin, sanoo Motivan johtava asiantuntija Henrik Österlund.

Vaikutuksen suuruus riippuu lähtötilanteesta. Relex mainostaa kotisivuillaan, että sen ohjelmisto vähensi Stockmannin ruokakauppojen hävikkiä jopa 40 prosenttia. Yhtä suuren säästön se kertoo tehneensä Tukolle, eli tukkuliikkeelle, joka toimittaa tavaraa mm. Stockmannille.

"Se ei vaan ollut mahdollista vielä muutama vuosi sitten."

Tommi Ylinen

Helsingin Stockmannin ruokakaupan tuoteryhmäpäälllikkö Teuvo Koivisto ei halua tarkoista prosenteista puhua, mutta hyväksyy Relexin ilmoittaman 40 prosentin suuruusluokan. Kiitos ei tosin kuulu pelkälle ohjelmistolle, vaan myös sitä käyttävälle henkilökunnalle, Koivisto muistuttaa.

Jokainen kymmenen prosentin tiputus suomalaiskauppojen ruokahävikistä merkitsee 7-9 miljoonaa kiloa, eli reilua kiloa henkeä kohti.

– Meidän kokemus tähänastisista ruoka-asiakkaista muutamassa maassa on hyvin samankaltainen. Niissä on useimmissa ollut jo melko kehittynyt järjestelmä käytössä, mutta silti hävikit ovat laskeneet parikymmentä prosenttia, kehuu Relexin tuotteista vastaava johtaja Tommi Ylinen.

Ruokakaupoille kyse on myös rahasta. Koko Suomen ruokakauppojen hävikin arvo on muutaman sadan miljoonan euron luokkaa.

Maailmalla isot markkinat ja kilpailijat

Relexillä on jo pieni siivu Euroopan markkinoista ja toimistoja useassa maassa. Iso-Britanniassa ja Saksassa sillä on toistakymmentä asiakasta kaupan eri aloilta. Uusin aluevaltaus on Pohjois-Amerikka, missä yksi kolmesta asiakkaasta on parinsadan liikkeen kirjakauppa.

– Nyt meillä on jo alkamassa pilotteja todella isojenkin ruokakauppojen kanssa, toivottavasti voimme niistä myöhemmin tänä vuonna vielä jotakin kertoa, sanoo Ylinen.

Suomen kauppajäteistä Kesko käyttää Relexin ohjelmistoa rautakaupoissaan. S-ryhmässäkin ohjelmistoa käytetään, mutta yhtiöt eivät kerro missä.

Yksi Relexin kilpailijoista on SAP, maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja. Relex työllistää voimakkaan kasvun jäljiltä 250 henkilöä. SAPilla on 80 000 työntekijää, jotka tekevät toki paljon muutakin.

Mitä parempi ennuste, sitä tuoreempi leipä

Ihmisen tilaama hävikki on hyväksyttävämpää kuin koneen.

Tommi Ylinen

Ylisen mukaan kaupasta ostetut tuoretuotteet voivat olla 1-2 päivää tuoreempia, jos ohjelmistoa käytetään sekä tukussa että kaupassa. Ruoka maistuu paremmalta ja se homehtuu kaappiin vähemmän todennäköisesti, johtaja vakuuttaa.

Hyvistä ennusteista hyötyvät myös tuotteiden valmistajat, kun tavara ei jää notkumaan omiin hyllyihin tai rahat eivät valu kilpailijan taskuun, kun oma tuote on loppunut kesken.

Kaupan juustohylly.
Stockmannin Herkussa juustojen tilauksessa luotetaan tietokoneohjelmiston tekemään ennusteeseen.Petteri Juuti / Yle

Paremmat tietokoneet ehtivät laskea enemmän

Kysynnän ennustaminen ei ole uusi juttu, mutta tapa jolla se tehdään, on parantunut. Jos yhdessä kaupassa on 30 000 tuotetta ja kauppoja on tuhat, tarvitaan 30 miljoonaa ennustetta.

– Jos jokaiseen tuotteeseen ja kauppaan käytetään muutaman vuoden historia ja kaikki kampanjatiedot, ja tämä pitäisi joka yö tehdä parin tunnin ikkunassa, niin se ei vaan ollut mahdollista vielä muutama vuosi sitten. Silloin piti käyttää paljon yksinkertaisempia menetelmiä, sanoo Ylinen.

Tuore ruoka on ennustajan suurin mittari

Mitä nopeammin tuote pilaantuu, sitä tärkeämpää on ennusteen osuvuus. Ja mitä vähemmän tuotetta myydään, sitä selkeämmin pienikin virhe ennusteessa näkyy.

– Tämä tuoretuotepuoli vaikuttaa olevan sellainen, että edes isot tekijät eivät ole päässeet kovin hyviin tuloksiin. Meillä on järjestäen päästy hyviin tuloksiin. Se myynti heittelee helposti riippuen sadosta, säästä ja siitä, mikä on nyt päivän tuote. Jos sinne ei pysty lisäämään erilaisia sääntöjä perustuen esimerkiksi pilaantumispäivään, sitä hävikkiä vaan väkisinkin tulee, sanoo Ylinen.

Helsingin Stockmannin herkun kalatiski.
Kalatiskillä ohjelmistoista ei juuri apua ole, sillä tarjonta heittelee olosuhteiden mukaan.Petteri Juuti / Yle

Stockmannilla esimerkiksi juustoille laskettuihin ennusteisiin luotetaan jo paljon, mutta suurin osa tuoretuotteista tilataan edelleen käsin.

– Kala on hyvä esimerkki siitä, että mikä sen saatavuus on milloinkin. Tuuleeko merellä ja tuleeko sieltä kalaa? Se on varmasti se haasteellisin, sanoo Stockmannin tuoteryhmäpäällikkö Koivisto.

Ohjelmistoyhtiön mielestä kaupat voisivat luottaa koodiin vielä nykyistä rohkeamminkin.

– Ihmisen tilaama hävikki on hyväksyttävämpää kuin koneen. Jos kone tilaa väärin, myymäläpäällikkö osoittaa nopeasti sormella, että minä en olisi noin paljoa tilannut. Siksi se usein vielä jää niin, että hedelmä- ja vihannesosastoa tilataan vieläkin käsin, sanoo Relexin johtaja Ylinen.

Pikatesti: miten onnistuu maidon ennustaminen?

Ylisen mukaan tuoretuotteista esimerkiksi maidon myyntiä on helppo ennustaa, koska sitä kaupataan joka päivä suuria määriä.

Piipahdan keskustassa lähikaupassa ja löydän alennustarroja myös maitohyllyltä. Saan tölkistä 30 prosenttia alennusta, koska sen parasta ennen -päiväys on seuraavana päivänä.

Voiko Ylinen luvata, että jos kaupalla on heidän ohjelmistonsa käytössä, niin maitopurkkeja ei tarvitse myydä alennustarroilla?

– Kyllä minä aika vahvasti pystyisin näin lupaamaan, Ylinen sanoo.

Stockmannin maito tilataan pääsääntöisesti ohjelmiston ennusteiden avulla. Teen pistotarkastuksen maitohyllylle. Täälläkin tarjouksessa on seuraavana päivänä vanhaksi menevää ykkösmaitoa.

Suomalaiskoodillakin on siis vielä varaa parantua.

Tarjouksessa maitotölkkejä, joiden parasta ennen -päiväys on seuraavana päivänä.
Stockmannilla tarjousmaidon päiväyksestä ei erikseen huomauteta.Petteri Juuti / Yle