Tietokone tietää jo tänään, mitä me ostamme kaupasta tulevina päivinä

Tarkoin tutkittu historia luo perustan hyvälle myynnin ennusteelle. Myös sääennustuksesta voi olla hyötyä, vaikka se ei toteutuisikaan. Avokadopastat pilaavat hyvätkin ennusteet.

Kotimaa
Vihreitä papuja.
Mitä nopeammin pavut pääsevät kotiin, sitä todennäköisemmin ne valmistetaan ennen pilaantumista.Petteri Juuti / Yle

Kauppojen myyntiä ennustavat ohjelmistot ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina. Niiden ansiosta yhä pienempi osa kauppojen ruuasta päätyy jätteeksi.

Suomalainen Relex on kilpailijoitaan nuorempi ja pienempi, mutta väittää silti olevansa ennusteissaan muita parempi. Tuotteista vastaava johtaja Tommi Ylinen kertoi Yle Uutisille, mistä on hyvä ennuste tehty.

Peruskivi: pitkä ja putsattu ostohistoria

Ensimmäiseksi tarvitaan tiedot siitä, kuinka paljon tuotetta on kaupassa aiemmin myyty, mieluiten monen vuoden aikana. Tämä tieto pitää putsata esimerkiksi alennuskampanjoiden aiheuttamista piikeistä ja toimitusvaikeuksista syntyneistä kuopista. Selvitetään siis tuotteen perusmyynti eri vuodenaikoina ja eri viikonpäivinä.

Erilaiset juhlapyhät muodostavat omat piikkinsä. Pääsiäisenä Suomi ahmii mämmiä, jonka kulutus on muuten varsin vähissä. Koska pääsiäisen ajankohta riippuu vuodesta toiseen, pitää ennusteelle kertoa, milloin tänä vuonna juhlitaan pääsiäistä.

Hieman juhlapyhien tapaan tilastoista pitää putsata tai ennusteisiin pitää lisätä erilaiset tapahtumat. Jos vieressä järjestetään jokakesäinen rock-festivaali, ennusteella on hyvä haju siitä, kuinka paljon paremmin kalja käy kaupaksi.

– Olin Lontoossa muutama vuosi sitten, kun siellä oli olympialaiset. Sellaiseen on vähän vaikeampi ennustaa. Vertailukohtia on aika vähän siihen, että miten myynti käyttäytyy, kun on kesäolympialaiset, sanoo Ylinen.

Kannibalisaatiota ruokakaupassa

Vaikka ehkä luulemme tekevämme itse omat ostopäätöksemme, kauppiaalla on siinä suuri valta. Normaalisti hyllyn alarivillä kyhjöttävä säilykepurkki viedään kassalle paljon suuremmalla todennäköisyydellä, jos se nostetaan hyllyn päätyyn näyttävälle paikalle. Sama vaikutus on mainostamisella ja alennuksilla. Siksi myös nämä tiedot lisätään ennusteeseen.

Pastakastikkeita ja riisiä paraatipaikalla kauppahyllyn päädyssä.
Petteri Juuti / Yle

Eikä tuotteen menekkiin vaikuta ainoastaan kyseisen tuotteen kampanjointi. Jos joku toinen saman tuoteryhmän tuote saa tuekseen tukevan kampanjan, se vähentää muiden saman tuoteryhmän tuotteiden myyntiä. Parhaimmillaan vaikutus voi ylittää tuoteryhmärajat. Valtava jauheliha-ale voi näkyä myös kokolihan, kanan ja kalan myynnissä. Ammattikielessä tätä kutsutaan kannibalisaatioksi – tuoteryhmän yksi jäsen syö toisen myyntiä.

Ennustetaanko viikonlopulle grillikelejä?

Sateella ei jäätelö juuri maita ja jos Suomea hellitään aurinkoisella kesäviikonlopulla, kansa tahtoo grillata. Tällöin myyntiennusteessa hyödynnetään sääennustetta. Kuten kokemus on osoittanut, sääennusteet eivät aina pidä paikkansa, joten tällaisen ennusteen perusteella tehty ennuste kuulostaa hataralta rakennelmalta. Siksi koodin on suhtauduttava meteorologien veikkauksiin maltillisesti.

– Viikonloppukysymys on sinänsä mielenkiintoinen, että ostetaanko se grillipihvi torstaina sään vai ennusteen perusteella. Myynti saattaa toteutua, vaikka viikonloppuna sataisi, muistuttaa Ylinen.

Tuoreet ennusteet pitävät trendien harjalla, ellei avokadopasta yllätä

Monelle tuotteelle myyntiennuste päivitetään joka yö. Erityisen tärkeää tämä on niiden tuoretuotteiden kohdalla, jotka menevät nopeasti pilalle. Siksi esimerkiksi Relexin ohjelmistossa tuotteisiin on lisätty tieto niiden säilyvyysajoista. Päivittäisen tarkistuksen avulla kauppa voi nopeastikin reagoida kuluttajien mielenmuutoksiin.

– Siinä on riskinsäkin. Jos maanantaina myynti tippuu 30 prosenttia edellisen viikon maanantaista, se voi tarkoittaa sitä, että tiistainkin myynti on 30 prosenttia vähemmän tai sitten tiistai paikkaa maanantain kuopan ja on 30 prosenttia edellisviikkoa enemmän, sanoo Ylinen.

Ja silti on aina yllätyksiä, joita ei voi ennalta nähdä. Kansa voi mennä sekaisin julkkiskokin tomaattisosesuosituksesta tai innostua uudesta raaka-aineesta.

– Jos Hesarissa on joku resepti, jossa on vähän poikkeuksellisempi ainesosa, niin kuin avokadopasta muutama vuosi sitten, niin kyllä ne avokadot on sitten kaikilta loppu. Jos prinsessalla on Briteissä joku mekko päällä, se on kahdessa päivässä myyty loppuun kaikkialta, naurahtaa Ylinen.

Avokadoja ruokakaupassa.
Vuoden 2012 lopulla suomalaiset innostuivat avokadopastasta. Aiemmin vähällä käytöllä ollut hedelmä.Petteri Juuti / Yle

Tulevaisuudessa ruokakansan pulssin tunnustelua voi auttaa sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun analysointi.

– Jos pystyisimme haistelemaan automaattisesti Twitteristä tai Facebookista että jos joku asia mainitaan usein, niin voisimme sen ottaa huomioon. Mutta siinä on vielä paljon tehtävää ennen kuin se johtaa hyviin tuloksiin. Pitäisi pystyä arvioimaan, miten se on mainittu ja miten se vaikuttaa, sanoo Ylinen.