Vanhaan linnakkeeseen syntyi erikoinen lintujen paratiisi – pedot suojelevat pikkulintuja

Kotkan Kyminlinnan vanhan linnoituksen alueella elää poikkeuksellisen laaja kirjo lintulajeja. Luontotutkija Urpo Koponen on ottanut projektikseen alueen pöntöttämisen.

Kotimaa
Urpo Koponen seisoo linnunpönttöjen takana Kyminlinnassa
Niklas Joki / Yle

Kotkan Kyminlinnassa on touhu päällä lauantaina. Luontotutkija Urpo Koponen apujoukkoineen rakentaa linnunpönttöjä Suomen luonnon päivänä. Koponen on kehitellyt linnunpönttöjä jo 50 vuoden ajan. Miehellä on Kyminlinnan projektin jälkeen yli 3 400 linnunpönttöä viiden kunnan alueella.

Lauantaina pönttötalkoissa panostetaan kuitenkin määrän sijaan laatuun. Kyminlinnassa projektina on tehdä erikoispönttöjä 15:lle lintulajille. Vanhan linnoituksen tiilimuurien ympäröivä kymmenien hehtaarien alue on poikkeuksellinen lajikirjonsa ansiosta.

– Tämä alue on biotoopiltaan niin monipuolinen, että jokainen löytää oman reviirinsä. Tässä on lehtometsää, havumetsää, sekametsää, niittyalueita sekä lampi ja sen ympäristö, eikä Kymijoen rantaankaan ole pitkä matka, Koponen kertoo.

Pönttöjä vaativaan makuun

Linnunpönttöjä rakennetaan muun muassa kottaraiselle, tervapääskylle, käenpiialle, pähkinänakkelille ja leppälinnulle. Näiden viiden linnun pöntöt ovat ulkoisilta mitoiltaan samankokoisia, mutta lentoaukkojen suuruus ja sisärakenne vaihtelevat. Esimerkiksi käenpiika vaatii pöntölleen kairatun pohjan.

– Tämä on käenpiian pesäpaikkavaatimus. Sen luontainen pesä on tikankolo. Tikka sorvaa kuperan kolon pohjalle. Täällä ei ole luontaisia tikanpesäkoloja, joten pöntön on jäljilteltävä sellaista, Koponen sanoo.

Osa Kyminlinnan lintulajeista on yhdyskuntalintuja, jotka saavat turvaa toisistaan. Tällaisia ovat pikkuvarpunen, kottarainen ja tervapääsky. Niiden pönttöjä voi laittaa samaan puuhun useamman kappaleen.

– Käytännössä turva tarkoittaa sitä, että hälytys tomii paremmin, kun on paljon valppaita korvia ja silmiä.

Pöllöt turvajoukkoina

Lintujen yhteiseloa ei häiritse edes alueella asustavat pöllöt. Kyminlinnassa asuu lehtopöllöjä, joille Koponen on myös tehnyt pönttöjä.

– Petolintu ei koskaan saalista omalla pesäpaikallaan, se hakee ruoan vähän kauempaa. Pöllöt ovat oikeastaan alueen turvajoukkoja.

Kyminlinna on ollut pitkään avoin vain opastetuille kierroksille ja kesäteatterille. Aluetta ollaan kuitenkin avaamassa kaikille ensi keväänä. Koponen ei ole huolissaan siitä, että ihminen rikkoisi lintujen rauhan.

– Ihmiset ovat tottuneet näkemään linnunpönttöjä. En usko, että tänä päivänä on enää sellaista ilkivaltaa. Eihän pojanviikaritkaan jaksa enää kuin älypuhelimilla melskata, Koponen toteaa.

Suomen luonnon päivänä on tarkoitus valmistaa 10 000 pönttöä eri puolilla maata. Tempaus on osa Miljoona linnunpönttöä -kampanjaa.