1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Pönttötalkkarit huolehtivat intohimoisen lintumiehen perinnöstä – "Tämä on myös surutyötä"

Lintuharrastajat saivat vaalittavakseen pitkälti toista tuhatta linnunpönttöä, kun luontoihminen ja ystävä yllättäen menehtyi.

Kotimaan uutiset
Iso linnunpönttö.
Yksi huollettavista linnunpöntöistä Kangasniemellä.Tuukka Lukinmaa / Yle

Lintuharrastajilla ja -yhdistyksillä on Keski-Suomen seudulla vaalittavanaan poikkeuksellinen perintö, jonka jätti jälkeensä vuodenvaihteessa menehtynyt lintuharrastaja.

Hän rakensi maastoon petolinnuille pitkälti toista tuhatta pesäpaikkaa. Petolintuharrastajat ovat päättäneet huolehtia hänen linnunpöntöistään niin hyvin kuin mahdollista.

– Hän oli oikea luonnon ja lintujen ystävä, joka teki elämässään valtavan määrän pönttöjä ja pesiä linnuille ja harrasti ja rengasti erityisesti petolintuja, sanoo Etelä-Savon lintuharrastajien puheenjohtaja Maria Tirkkonen.

– Meille jäi arvokas ja hieno luontoperintö. Ja tämä on myös tapa käsitellä Hänen poismenoaan. Liikkua niissä paikoissa, missä hän liikkui.

Ensin miehen tekemät pöntöt piti löytää ja etsiä luonnosta. Se ei ollut ihan vaivatonta, koska jäljitystyö tehtiin epätarkoista karttamerkinnöistä, jotka pesien rakentaja oli tehnyt omaa käyttöä varten. Skannatuista kartoista useimmat olivat mittakaavassa 1:50 000.

– Aika paljon saatiin tehdä maastotyötä. Meitä oli monta ihmistä, jotka käytimme viime keväänä lähes kaiken vapaa-ajan pönttöjen etsimiseen. Sitten seurasimme, mitä lintuja pesissä oli ja rengastimme ne.

"Ihminen muuttaa luontoa, ja siksi lintuja pitää auttaa"

Syksyn kuluessa pöntöt on tarkoitus huoltaa tarpeen mukaan. Se tarkoittaa esimerkiksi kattojen korjaamista ja narujen säätämistä, kun puut kasvavat. Enimmäkseen pöntöt ovat kuitenkin niin vahvaa työtä, että perusteellisiin huoltotöihin ei vielä ole tarvetta.

– Olemme tavallaan myös pönttötalkkareita linnuille. Laitamme pönttöihin pehmusteita linnuille ja siivoamme niitä, Tirkkonen sanoo.

Mihin luonnonvaraiset petolinnut sitten tarvitsevat ihmisen rakentamia pesiä? Eivätkö villieläimet tule omillaan toimeen?

– Ihminen muuttaa luontoa, ja siksi lintuja pitää myös auttaa. Aika vähän olisi esimerkiksi viirupöllölle tarjolla pesäpaikkoja, jos ihminen ei olisi tehnyt niille pönttöjä. Viirupöllölle tyypillinen pesäpaikkahan on katkennut puu.

Toinen syy pesien tekemiseen on se, että lintuja voidaan rengastaa ja lintukantoja seurata.

Lue seuraavaksi