Viro ryhtyy valitsemaan presidenttiä – voittaako kansainvälisyys vai kansanläheisyys?

Virossa parlamentti, riigikogu, kokoontuu tänään maanantaina valitsemaan maalle uutta presidenttiä. Viron monimutkainen vaalijärjestelmä suosii poliittisia lehmänkauppoja. Villeimmissä visioissa presidentin lisäksi nyt valitaan uutta hallituspohjaa.

Yle maailmalla
Hengettömiin silmälaseihin, valkoiseen kauluspaitaan, ruskeasävyiseen puvun takkiin ja slipoveriin sekä rusettiin pukeutunut presidentti Ilves.
Viron parlamentti ryhtyy äänestämään presidentti Toomas Hendrik Ilveksen seuraajasta.Valda Kalnina / EPA

TallinnaViron presidentinvaalijärjestelmä on perua kahdenkymmenenviiden vuoden takaa. Silloin haluttiin korostaa parlamentaarisuutta sekä lisätä ennustettavuutta. Tuloksena oli monimutkainen vaalitapa, joka suosii puolueiden välisiä sopimuksia ja antaa mahdollisuuden yllätyksille.

– Viron eliitti suhtautui aikanaan hyvin epäileväisesti suoraan kansanvaaliin, kertoo valtiotieteen professori Leif Kalev Tallinnan yliopistosta.

Tänä vuonna järjestelmä paljastaa isompia vallanjakokuvioita Viron politiikassa.

Ehdokasasettelu alkaa aina uudelleen

Presidentiksi halajaa ainakin kuusi ehdokasta. Maanantaina riigikogun äänestyksessä heistä on vain kolme poliittisten sopimusten takia. Periaatteessa näin luodaan mahdollisuus ehdokkaille saavuttaa tarvittava enemmistö.

Pääministeripuolue reformi on luvannut tukea sosiaalidemokraattien ehdokasta, puhemies Eiki Nestoria tänään vaalin ensimmäisellä kierroksella.

– Tänä vuonna yksikään ehdokas ei ole noussut aidosti yli puoluerajojen, joten sopimuksella luodaan mahdollisuus saada kokoon tarvittava 2/3 enemmistö, Kalev analysoi.

Sosiaalidemokraatit ovat vastapalveluksesi luvanneet tukea reformin ehdokasta, veteraanipoliitikko Siim Kallasta vaalin toisella kierroksella tiistaina. Tämä on mahdollista, koska ehdokasasettelu alkaa ensimmäisen kierroksen jälkeen uudelleen.

Jos yksikään ehdokas ei saa vieläkään vaadittavaa enemmistöä äänistä, järjestetään kolmas äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos jommaltakummalta jää yhä saamatta 68 ääntä 101 kansanedustajalta, vaali siirtyy valitsijamiehille.

Tarjolla hallituspaikka?

Reformipuolueen ja sosiaalidemokraattien sopimuksen lisäksi Tallinnassa huhutaan toisesta mahdollisesta asetelmasta. Reformi saattaa yrittää yhteistyötä suurimman oppositiopuolueen keskustan kanssa.

– Jos reformi pitää presidentin paikkaa itselleen riittävän tärkeänä, se ottaa keskustan hallitukseen, sanoo kolumnisti Ahto Lobjakas.

Ja vastineeksi hallituspaikasta keskustan kansanedustajat äänestäisivät Kallasta ja valinta olisi selvä.

Keskustalla ei ole ollut vuosiin asiaa hallitukseen, sillä sitä on epäilty Venäjä-sympatioista. Puolueessa voi olla käynnissä sukupolvenvaihdos, sillä 41-vuotias Reps vei presidenttiehdokkuuden puolueen sisäisessä äänestyksessä pitkäaikaisen puheenjohtajan, korruptiosta epäillyn Edgar Savisaaren edestä.

Kansansuosikki ei ole ehdolla

Viron vaalitapa mahdollistaa sen, että valitsijamiehet saavat ehdokkaiksi kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta sekä rivin uusia.

Tässä vaiheessa areenalle saattavat astua ulkoministeri Marina Kaljurand sekä oikeistopopulistisen Viron konservatiivisen kansanpuolueen puheenjohtaja Mart Helme.

Leif Kalev
Valtiotieteen professori Leif Kalev Tallinnan yliopistosta.Marjo Näkki / Yle

Kaljurand on kansansuosikki ja häntä tukee myös osa reformipuolueesta, jonka mandaatilla hän pääsi ulkoministeriksi. Tosin osaa puolueessa ärsyttää se, ettei Kaljurand ole ottanut puolueen jäsenyyttä. Kaljurannan lisäksi ehdolla on toinenkin nainen, keskustan Mailis Reps.

Virolla olisi historiallinen mahdollisuus saada naispresidentti.

– Mielestäni sukupuoli ei nouse olennaiseksi vaaleissa, sillä nyt kyse on valtapolitiikasta, Kalev sanoo.

Maakunnan edustajat voivat protestoida

Riigikogussa on tullut valituksi vain Toomas Hendrik Ilves viisi vuotta sitten ja Lennart Meri vuonna 1992. Muulloin presidentinvaali on aina edennyt valitsijamiehille, ja silloin valinta voi olla arvaamaton.

Maakuntien edustajat saattavat nimittäin näpäyttää Tallinnaa esimerkiksi huonosti edenneestä kuntauudistuksesta tai elitistiseksi koetusta pääkaupunkikeskeisyydestä. Tällöin vahvoilla voivat olla Reps, oikeistopopulistinen Helme sekä entinen oikeuskansleri Allar Jõks.

– Valitsijamiehet voivat antaa protestin kuulua, muotoilee professori Kalev.

Moraalin majakka

Virossa presidentti vahvistaa tai hylkää lakeja ja nimittää korkeita virkamiehiä. Rooli on kuitenkin ennen kaikkea seremoniallinen.

Presidentiltä odotetaankin roolia moraalin majakkana ja Viron myyntimiehenä maailmalla. Nykyinen presidentti Toomas Hendrik Ilves on onnistunut varsinkin Viron edustajana ulkomailla.

Toisaalta kotimaassa hänen on koettu ajoittain jääneen liian kaukaiseksi tavallisten ihmisten arjesta.

– Reps yrittää puhutella kansaa, Kallas ja Kaljurand korostavat kansainvälisyyttä, oikeuskansleri Jõks korostaa perustuslakia, Kalev kuvaa.

Nähtäväksi jää, halutaanko Viron uudelta presidentiltä kansainvälisyyttä vai kansanläheisyyttä. Vai onko virassa seuraavat viisi vuotta poliittisten sopimusten seurauksena syntynyt kompromissipresidentti.