Hyppää sisältöön

Kekkoskirjan kirjoittaja: "Koin Kekkosen ensimmäisen poissaolokohtauksen hiihtolenkin jälkeen Laukaassa"

Toimittaja Maarit Tyrkkö kertoo, kuinka hän pelästyi, kun presidentti Urho Kekkonen sai eräänlaisen poissaolokohtauksen Laukaan hiihtolenkin jälkeen vuonna 1976. Kyseessä oli aivoverenkierron häiriöistä johtunut kohtaus.

Maarit Tyrkko.
Toimittaja ja tietokirjailija Maarit Tyrkkö kertoi Aamu-tv:ssä suhteestaan Kekkoseen.

Toimittaja Maarit Tyrkkö (nyk. Huovinen) valotti Ylen aamu-tv:ssä, missä vaiheessa presidentti Urho Kekkonen alkoi miettiä presidentin virasta luopumista terveydentilansa takia.   

– Kyllä se tapahtui jo ennen vuoden 1978 vaaleja, Tyrkkö kertoo.

Suomessa pidettiin presidentinvaalit vuonna 1978, joihin Kekkonen siis asettui ehdolle ja valittiin virkaan, mutta Tyrkön kertomuksesta käy ilmi, että presidentti Kekkonen oli pohtinut virasta luopumista ennen presidentinvaaleja. Kekkosen viimeinen presidenttikausi jäi kesken sairauden takia vuonna 1981.

Tyrkkö kuvaili itse kokeneenesa presidentin poissaolokohtauksen jo pari vuotta ennen vaaleja, hiihtolenkin jälkeen Laukaassa vuonna 1976.

– Presidentti oli hiihtänyt hieman pidemmän lenkin. Hän oli väsynyt, ja sillä matkalla maaliskuussa hän käveli väärään suuntaan. Hän oli menossa pesemään hampaitaan, mutta käveli väärään suuntaan ja Rikke Sotamaan [lääkintöneuvos Rickard Sotamaa] mukaan hän oli juomassa silmälasikotelosta. Tuli tällainen häiriö, ja hän itse ihmetteli, ettei muistanut siitä mitään. Se ei kestänyt kauaa. Matkaa lyhennettiin ja sovittiin, että maanantaina on tutkimukset sairaalassa.

Tyrkkö sanoo pelästyneensä, että "mitä oikein on tapahtumassa", ja kuvailee, että kohtausten jälkeen presidentti oli "hyvin skarppi, ihan normaali itsensä".

– Se johtui aivoverenkiertohäiriöstä, ja tutkimusten mukaan se ei vaikutttanut niin, että olisi tullut jotain jälkiä. Se oli vanhuuteen ja aivoverenkiertohäiriöihin liittyvä kohtaus. Hän oli hetken poissa, mutta sitten kaikki palautui entiselleen, kertoo Tyrkkö.

"Kekkosen kirjeet olivat valtavan kauniita"

Tyrkkö sanoo liikuttuneensa kaikista niistä nauhoista, äänistä, valokuvista ja kirjeistä, joita hän on kaivanut arkistoista esille vuosikymmeniä tapahtumien jälkeen. Kirjeiden merkitys alkoi piirtyä esiin vasta jälkikäteen.

– Ne ovat kyllä suunnattoman kauniita, presidentti Kekkosen kirjeet minulle, jotka alkavat yleensä "Rakas Maarit". En varmastikaan silloin nuorena toimittajatyttönä ymmärtänyt, mitä nämä kirjeet voivat merkitä ja nyt on tullut aika miettiä uudestaan, missä on ollut mukana. Ehkä olen vähän kypsynyt matkan varrella, Tyrkkö pohdiskelee. 

Oletko nyt herännyt siihen rakkauden määrään, mitä teidän välillä oli?

– Kysyin Helsingin Sanomien toimittajalta Unto Hämäläiseltä Nokikkain-ohjelmassa, oliko kirjeiden julkaiseminen ja kirjan kirjoittaminen hyvä, että tajuaisin, mistä oli kysymys? Hämäläinen vastasi siihen, että "niin se taitaa olla".

– Kyllä tämä on ihan totta, Tyrkkö toteaa.