Nuorilla on kivempaa koulussa, kun aikuinen tajuaa heitä – nuorisotyöntekijä tietää oppilaiden asiat

Yhä useampi kunta pestaa yläkouluihin nuorisotyöntekijöitä. Lahdessa on koulunuorisotyöntekijä valtaosassa kaupungin kouluista.

nuorisotyö
Koulunuorisotyöntekijä välitunnilla
Sini Ojanperä / Yle

Yhdeksäsluokkalainen Wilhelmiina Pekkala on mielissään Kärpäsen koulun kahviautomaatista, jonka hankinta onnistui vain koulun nuorisotyöntekijän avulla. Suhde työntekijään on erilainen kuin opettajaan.

– Kyllä opettajatkin varmaan välitunneilla kuuntelisivat, mutta ei sitä sitten aina tiedä, miten he kertoisivat sitä eteenpäin, Pekkala pohtii.

Tunnelma välituntitilassa on kuin nuorisotalolla. Nuoret istuvat sohvilla juttelemassa, pelailevat pingistä ja täyttävät mukejaan kahvilla.

Vaikka kahviautomaattien hankkiminen ei ole koulunuorisotyöntekijöiden päätehtävä, siinä konkretisoituu kaksi toiminnan päätavoitetta. Nuoret pääsevät vaikuttamaan kouluyhteisöön.

– Minä parannan täällä osallisuutta ja viihtyvyyttä, jotta oppilaiden olisi helpompi saada opiskelua etenemään, kuvailee Kärpäsen koulun koulunuorisotyöntekijä Ulla-Riitta Moilanen.

Tekeminen pysähtyy

Koulunuorisotyöntekijän on myös tarkoitus olla aikuinen, joka varmasti ehtii kuunnella oppilasta missä tahansa asiassa, ja jonka pakeille pääsee helposti ja luontevasti.

Olen matalan kynnyksen työntekijä. Jos jollain oppilaalla on asiaa ja hän haluaa jutella, pysäytän kaiken muun tekemisen ja annan ajan siihen.

Ulla-Riitta Moilanen

– Olen matalan kynnyksen työntekijä. Jos jollain oppilaalla on asiaa ja hän haluaa jutella, pysäytän kaiken muun tekemisen ja annan ajan siihen. Opettajillakin on aikaa välituntisin ja hyvin he käyttävätkin sitä. Opetus on heillä pääsääntöinen tehtävä ja se vie suurimman osan työajasta, Moilanen selittää.

Koulunuorisotyöntekijä voi olla läsnä myös oppitunneilla. He astuvat kehiin, jos oppilaat eivät tule toimeen keskenään ja riitoja on syytä purkaa aikuisen kanssa.

Nuoriso- ja koulutoimi lyövät kättä

Koulunuorisotyö on Suomessa 2000-luvun aikana lisääntynyt ja muuttunut järjestelmällisemmäksi. Koulunuorisotyötä tutkinut Tomi Kiilakoski kertoo, että nuorisopalvelut ja koulutoimi tekevät yhteistyötä.

Osassa kuntia yhteistyötä tehdään niin, että nuorisotyöntekijät käyvät kouluilla tai viettävät siellä osan työajastaan. Vähimmillään nuorisotyöntekijöitä hyödynnetään yläkouluun siirtyvien nuorten ryhmäyttämisessä.

Lahdessa ihmiset ovat selkeästi nuorisotyöntekijän identiteetillä ja heillä on nuorisotyöllinen ote kouluun.

Tomi Kiilakoski

Lahden yläkouluista valtaosalla on nuorisotyöntekijä, jonka koko työpanos menee oppilaille ja kouluyhteisölle. Nuorisotutkija Kiilakosken mukaan Lahti onkin koulunuorisotyössä todellinen edelläkävijä.

– Vastaavia on ollut koulumentorin tai -psyykkarin nimikkeellä, mutta ehkä tässä on se ero, että Lahdessa ihmiset ovat selkeästi nuorisotyöntekijän identiteetillä ja heillä on nuorisotyöllinen ote kouluun, hän kuvaa.

Kiilakoski uskoo koulunuorisotyön laajentuvan ja kehittyvän edelleen koko maassa. Yksi vauhdittava tekijä voi olla uusi opetussuunnitelma.

– Siinä on aikaisempaa selvempi painotus oppilaiden osallisuuteen, nuorisotutkija toteaa.

Jatko päättäjien käsissä

Lahdessa koulunuorisotyöntekijät työskentelevät nyt neljättä vuotta hankerahoituksella. Puolen vuoden kuluttua rahoitus loppuu. Se, saavatko kaupungin yläkoulut vastaisuudessa pitää nuorisotyöntekijänsä, ratkeaa, kun kaupunki päättää budjetista.

Koulunuorisotyöntekijä Ulla-Riitta Moilanen vetoaa kouluilta ja nuorilta kerättyyn asiakaspalautteeseen, joka on ollut myönteistä. Toiminnan puolesta puhuu myös Kärpäsen koulun rehtori Arto Pippuri.

– Tämä malli tuntuu hyvältä ja sopivalta meille. Toivotaan että se jatkuu.