Koe uusi yle.fi

Voititko arpajaisissa puhelimen? – Huijarit lypsävät nyt Facebookissa

Uutinen on muodoltaan niin vahva, että missä tahansa päin maailmaa millä kielellä tahansa tietää katsovansa uutista, vaikka ei kielestä mitään ymmärtäisikään. Vahvaa muotoa käyttävät hyväkseen niin valemediat kuin tietojen kalastelijatkin.

huijaus
Valeuutinen Facebookissa
Minna Matintupa / Yle

Ennastaan tuntemattoman tahon Facebookiin postaamaa uutinen kiljuu Iltalehden jättipaljastusta Ikeasta. Kyseessä ei kuitenkaan ole Iltalehti, ei jättipaljastus, eikä edes uutinen. Koko postaus on huijaus. Samanlaisia on tehty muun muassa Ylen ja Helsingin Sanomien nimissä.

Postauksen klikkaus vie jossain määrin Iltalehdeltä näyttävälle verkkosivulle. Sen sisältö kuitenkin markkinoi ilmaista Ikean lahjakorttia –ja jos lähetät vitosen, saat tuhannen euron lahjakortin. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Niin se onkin.

– Tässä kohdassa pitäisi tietenkin pysähtyä miettimään miksi Iltalehdessä olisi tällaista markkinointisisältöä, sanoo Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villi.

Sivusto noudattaa melko perinteistä rahahuijauksen kaavaa. Vitosen lähettämisen jälkeen pitäisi todennäköisesti lähettää lisää rahaa esimerkiksi "kattamaan kuluja".

Pahimmillaan tällaisiin huijauksiin on saatettu maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Ensimmäinen "sijoitus" on pieni, mutta kun ihminen on kerran laittanut rahaa menemään, häneltä on helpompi lypsää lisää.

Huijausten tekijöistä ei ole juuri tietoa, sillä he jäävät hyvin harvoin kiinni.

"Arpajaisvoitto" johtaa kalliiseen tilaukseen

Viime kädessä huijarit tavoittelevat lähes aina rahaa. Sen hankkimisen välineet voivat vaihdella, eikä rahastus ole aina alussa kovin selkeästi esillä.

– Hyvä esimerkki ovat huijaukset, joissa Facebookissa kerätään jakoja ja tykkäyksiä. Kun statistiikat ovat riittävän hyvät, sivusto voidaan myydä ja nimetä uudelleen, kertoo tietoturva-asiantuntija Mikael Albercht F-Securelta.

Facebookissa jakaminen ja tykkääminen ovat kuitenkin sikäli turvallisia, että niissä ei itse menetä rahaa.

– Facebook kuitenkin profiloi käyttäjänsä, ja profiili syntyy pitkälti tykkäysten, klikkausten ja jakojen kautta, Albrecht sanoo.

Toinen huijareiden rahastuskeino on yhteystietojen kerääminen. Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että arvontaan osallistuvan sähköpostitiedot myydään roskapostittajille. Yksittäinen sähköpostiosoite ei paljoa maksa, mutta suurista massoista saa jo rahaa.

Tyypillinen tämän hetken verkkohuijaus onkin tyyppiä, jossa henkilön kerrotaan voittaneen jotain. Tyypillisiä voittoja ovat puhelimet tai tabletit.

Arpajaisvoittohuijaus toimii usein niin, että palkinnon voi lunastaa luottokortilla muutamalla eurolla. Samalla kun palkinto lunastetaan, hyväksytään käyttöehtosopimus, yleensä sitä lukematta.

Käyttöehdoissa kuitenkin sitoudutaan vaikkapa uutiskirjeeseen, joka saattaa maksaa kymmeniä euroja kuukaudessa. Luottokortin tiedot huijari on saanut palkintoa lunastettaessa.

– Jos tilauksensa yrittää peruuttaa, huijareita on täysin mahdotonta saada kiinni, Albrecht sanoo.

Haastattelut tekivät Minna Matintupa ja Marika Paaso.