Hymyilevä mies kilpailee Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnosta

Juho Kuosmasen pitkän esikoiselokuvan voittokulku jatkuu. Seuraavaksi se kilpailee Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnosta. Edellisen kerran ykkössija tuli Suomeen 14 vuotta sitten.

kulttuuri
Jarkko Lahti, Eero Milonoff, John Bosco jr.
Kuokkasen Kuvaamo, © Elokuvayhtiö Aamu 2016

Juho KuosmasenHymyilevä mieson valittu Suomen edustajaksi kilpailemaan Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnosta.

Hymyilevä mies on jo kerännyt poikkeuksellisen paljon tunnustuksia. Se vei Cannesin elokuvajuhlilla un certain regard -sarjan pääpalkinnon. Se valittiiin hetki sitten Toronton elokuvajuhlille ja se kilpailee myös European Film Awardsin palkintoehdokkuudesta.

Kööpenhaminan lentokentältä tavoitettu ohjaaja-käiskirjoittaja Kuosmanen kuvailee tunnelmiaan hyviksi. Elokuvan tekovaiheessa Kuosmanen pyrki pitämään ajatuksen vastaanotosta poissa mielestä.

– Näyttelijöitä kehotetaan menemään impulssien mukaan ja elämään hetkessä, eikä katsomaan omaa näyttelemistään ulkopuolelta. Sama pätee kirjoittamiseen ja ohjaamiseen. Ei voi ajatella, millaisena tämä tullaan näkemään, vaan on edettävä vaihe kerrallaan.

Ehdotus hyvästä maailmasta iskee

Kuosmanen uskoo, että elokuva menestyy muun muassa siksi, että katsojat ovat ihastuneet elokuvan henkilöihin ja maailmaan.

– Monet kokevat elokuvan koskettavaksi, vaikka se on myös hauska. Olen miettinyt, mistä se johtuu ja varmaan siitä, että ihmiset ajattelevat: kunpa maailma olisi tuollainen.

Elokuvassa eletään kesää 1962 ja Olli Mäen nyrkkeilyn höyhensarjan maailmanmestaruusottelun tunnelmia. Mäellä on dilemma: valitako rakkaus vai menestys?

– Elokuvassa on tietty utooppinen, meidän todellisuuttamme kauniimpi sävy. Se voi toimia jonkinlaisena eskapistisena retkenä. Maailma on kirkas, selkeä ja hyväntahtoinen. Se on ehdotus hyvästä maailmasta.

Hymyilevän miehen lisäksi samasta palkinnosta kilpailee neljä muuta elokuvaa.

Rúnar Rúnarssonin ohjaama Sparrows (Islanti), Joachim Trierin ohjaama Louder than bombs _(Norja), Magnus von Hornin ohjaama _Efterskalv (Ruotsi) ja Martin Zandvlietin ohjaama Under sandet (Tanska).

Suomalaisväriä nähdään myös islantilaisten ehdokaselokuvassa. Hymyilevän miehen pääroolia näyttelevä Jarkko Lahti esittää Sparrowsissa yhtä sivurooleista.

Otellaan ja katellaan

Ensimmäinen Pohjoismaiden elokuvapalkinto jaettiin vuonna 2002. Se tuli Suomeen ja Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvalle.

Sen jälkeen suomalaiset eivät ole menestyneet. Eniten voittoja ovat vieneet tanskalaiset ja ruotsalaiset. Kuosmanen arvelee syyksi Ruotsin ja Tanskan pitkää elokuvahistoriaa.

Sitä, nostetaanko ykköspallille vihdoin suomalaisteos, Kuosmanen ei suostu ottamaan kantaa.

– Totean Olli Mäen tavoin: Otellaan ja katellaan.

Seuraavaksi Kuosmanen ohjaa lyhyen mykkäelokuvan. Hän tekee uudelleen Suomen ensimmäisen elokuvan Salaviinanpolttajat. Se tulee ensi-iltaan huhtikuussa Tampereen Loud Silents -festivaalilla.

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon voittaja julkistetaan 1. marraskuuta Tanskassa. Se on suuruudeltaan noin 47 000 euroa.

Palkinnosta tehtiin pysyvä vuonna 2005. Se on jaettu tähän mennessä 12 kertaa.