"Suurenmoinen sammaleläin" leviää Suomen järvissä – jos olet nähnyt tällaisen hyytelöpallon, ilmoita!

Pectinatella magnifica -niminen sammaleläin kulkeutui Suomeen todennäköisesti laivojen painolastivesien mukana. Hyytelöpallo on hurjan näköinen, mutta siitä ei tiedetä olevan erityistä haittaa.

luonto
Sammaleläin.
Marika Sarkkinen / Pohjois-Savon ELY-keskus

Alun perin Yhdysvaltojen itärannikolta levinnyt sammaleläin näyttää tulleen Suomeen jäädäkseen. Ensimmäinen varmistettu havainto lajista tehtiin Saimaan kanavalta seudulta 2006. Sen jälkeen sammaleläimestä on tullut yhä enemmän havaintoja myös pohjoisempana.

Sammaleläin on sen verran tuore tapaus suomalaisessa luonnossa, ettei sille ole annettu edes suomenkielistä nimeä. Sammaleläin on yleistermi, joka kattaa jopa tuhansia etenkin merissä eläviä lajeja. Suomessa sammaleläimistä on elänyt jo ennestään kulkusammaleläin Cristatella mucedo. Nyt leviävä otus on latinankieliseltä nimeltään Pectinatella magnifica.

– Sitä voisi kutsua vaikka suurenmoiseksi sammaleläimeksi paremman nimen puuttuessa, naurahtaa hydrobiologi Antti Kanninen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Sen leviäminen on ilmiö, jota pitää seurata, koska kaikki tulokaslajit voivat aiheuttaa uutena lajina joitakin häiriöitä.

Antti Kanninen

"Suurenmoinen" on kiinnostava nimivalinta lähinnä limaisen vihertävältä hyytelöpallolta näyttävälle ilmestykselle. Hyytelöpallo ei suinkaan ole yksi eläin, vaan kokonainen yhdyskunta, jossa sadat tai tuhannet millimetrien kokoiset yksilöt elävät geelimäisen sisäosan pinnalla. Suurimmat Suomessa tavatut yhdyskunnat ovat olleet jopa 40-senttisiä.

Suurenmoisen sammaleläimen yksinkertainen elämä

Suurenmoisella sammaleläimellä on yksinkertainen elimistö. Se pyydystää pyyntilonkeroillaan tai -viuhkoillaan erilaisia eloperäisiä hiukkasia vedestä. Niiden avulla se elää ja lisääntyy vesiympäristössä.

Vielä ei tiedetä, voiko Pectinatellasta olla jotain haittaa suomalaiselle vesiluonnolle. Lähinnä se voisi runsastuessaan tukkia kalanpyydyksiä ja vesiputkia tai liata muita vesirakenteita.

Teoriassa sammaleläimestä voi olla myös hyötyä, sillä se käyttää ravinnokseen levähiukkasia ja kiintoainehiukkasia.

Tiedetään, että ahven saattaa käyttää sammaleläimiä ravinnokseen. Kannisen mukaan myös pohjaravintoa käyttävät särkikalat saattaisivat syödä sammaleläimiä, mutta tästä ei ole vielä saatu tietoa Suomesta.

Bongasitko Pectinatellan? Ilmoita tänne

Pectinatella-sammaleläin on lähtenyt leviämään Yhdysvalloista, Mississippi-joen valuma-alueelta. Euroopassa siitä on havaintoja jo 1800-luvun loppupuolelta asti. Suomeen se on levinnyt todennäköisesti laivojen painolastivesien mukana, koska havainnot painottuvat reittivesien varrelle.

– Teoriassa voi ajatella, että se voisi levitä vesilintujen mukana myös latvavesistöihin, mutta siitä ei ainakaan vielä ole havaintoja, Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrobiologi Antti Kanninen sanoo.

Jos joku haluaa bongata suurenmoisen sammaleläimen, se onnistuu tällä hetkellä varmimmin Lapinlahden Onkivedellä, Varkauden Haukivedellä, Saimaalla Lappeenrannan lähistöllä tai Kiteen Orivedellä (siirryt toiseen palveluun). Kannisen mukaan varmistettuja havaintoja ei ole vielä tullut Vuoksen vesistön ulkopuolelta. Kansalaisilta toivotaan havaintoja otuksesta vieraslajit.fi (siirryt toiseen palveluun)-palveluun.

– Sen leviäminen on ilmiö, jota pitää seurata, koska kaikki tulokaslajit voivat aiheuttaa uutena lajina joitakin häiriöitä.

Korjaus 16:51. Ensimmäinen havainto lajista tehtiin Saimaan kanavalta, ei Vuoksen kanavalta, kuten tekstissä alun alkaen luki.